Hammershøin valohämyä hiljaisissa huoneissa

Vilhelm Hammershøi (1864-1916) on tanskalainen taidemaalari. Hän aloitti taiteilijanopintonsa nuorena, 8-vuotiaana, valmistuen Kööpenhaminan taideakatemiasta vuonna 1884. Hän ei työskennellyt ateljeessa vaan vaihtelevissa huoneistoissa, jotka ikuistuivat myös maalauksiin. Maalausprosessi oli hidasta, hän käytti apuna valokuvia, pelkistäen ja poistaen, jättäen jäljelle vain oleellisen. Huoneet ovat useissa töissä autioita ja henkivät rauhaa. Hammershøin maalaukset  kuvaavat mennyttä maailmaa, mutta vaikuttavat jollain tavalla ajattomilta.

Vilhelm Hammershøi oli jo eläessään tunnustettu maalari. Hän matkusteli paljon Euroopassa ja hänen Tanskan ulkopuolella pitämänsä näyttelynsä saivat myönteisen vastaanoton.​ Kuva vuodelta 1911, Den Hirschsprungske Samling​
Vilhelm Hammershøi oli jo eläessään tunnustettu maalari. Hän matkusteli paljon Euroopassa ja hänen Tanskan ulkopuolella pitämänsä näyttelynsä saivat myönteisen vastaanoton.​ Kuva vuodelta 1911, Den Hirschsprungske Samling​

Kävin näyttelyssä pilvisenä, harmaana päivänä. Maalauksien sammutetut neutraalit sävyt sopivat sumuiseen  skandinaaviseen talvimaisemaan. Tuntuu kuin taiteilija olisi maalannut ne juuri tässä valossa, tähän  utuiseen vuodenaikaan sopiviksi.Tehokeinoina maalauksista löytää italialaisten mestarien käyttämiä sfumatoa ja chiaroscuroa eli hienovaraisia väri- ja sävyvaihteluita sekä asteittaisia valo-ja varjosiirtymiä.

Maalauksessa esiintyvä nainen on taiteilijan vaimo Ida. Tässä, kuten muissakin töissä kuvatut ihmiset ovat syventyneet itseensä, katsovat poispäin, joissain maalauksissa hahmot ikään kuin hiipuvat ja katoavat sulautuen taustaan. Lepo. 1905 Kuva Musée d´Orsay /Martine Beck-Coppola​​​​​​​​​​
Maalauksessa esiintyvä nainen on taiteilijan vaimo Ida. Tässä, kuten muissakin töissä kuvatut ihmiset ovat syventyneet itseensä, katsovat poispäin, joissain maalauksissa hahmot ikään kuin hiipuvat ja katoavat sulautuen taustaan. Lepo. 1905 Kuva Musée d´Orsay /Martine Beck-Coppola​​​​​​​​​​

Taiteilijan töitä ei ennen tätä näyttelyä ole näin laajasti esitelty Suomessa. Niissä on jotain suomalaiselle sielunmaisemalle hyvin tuttua: melankolia.  Hammershøi itse  ihaili James Whistlerin taidetta, muttei yrityksistään huolimatta koskaan tavannut tätä. Löydän Hammershøin interiööreistä ja ihmiskuvauksesta niin 1600-luvun  alankomaiden mestarin, Vermeerin, kuin  suomalaisen jo edesmenneen nykytaiteilijan Ilkka Lammin maalausten henkeä.  Hammershøin huoneisiin ikuistamat ihmiset ovat kuin muissa maailmoissa, katsojan tavoittamattomissa. Hahmoissa on haurautta ja katoavaisuuden tunnetta. Ne toivat mieleeni unet, joissa tapaa jo menetetyn rakkaansa ja pyytää tätä kääntymään, katsomaan vielä kerran kohti, mutta ei saa vastausta. Niin kuin ei unessa koskaan.

Hammershoi oli tarkkailija omassa kodissaankin. Hän  maalasi käyttäen apunaan valokuvia. Interiöörit ovat siis aitoja kotikuvauksia, joskin hän maalausprosessissaan pelkisti, poisti ja riisui huoneita entisestään. Sisäkuva, piano ja mustiin pukeutunut nainen, Strandgade 30. 1901. Kuva Ordupgaard/ Pernille Klemp​​​​​​​​​​​​​​​​​​
Hammershoi oli tarkkailija omassa kodissaankin. Hän maalasi käyttäen apunaan valokuvia. Interiöörit ovat siis aitoja kotikuvauksia, joskin hän maalausprosessissaan pelkisti, poisti ja riisui huoneita entisestään. Sisäkuva, piano ja mustiin pukeutunut nainen, Strandgade 30. 1901. Kuva Ordupgaard/ Pernille Klemp​​​​​​​​​​​​​​​​​​

Maalausten tunnelma on rauhallinen, melankolinen ja surumielinen. Ne peilaavat myös taiteilijan mielenmaisemaa. Masennus vieraili taiteilijan elämän myöhempinä vuosina äidin menettämisen, oman sairastumisen sekä maailmansodan syttymisen aiheuttaman surun myötä. Näyttely oli hyvä paikka hiljentyä, katsella huoneisiin, joihin auringonsäteen leikittely tuo kuitenkin toivoa alkavasta keväästä.

​Sisäkuva Strandgade 30. 1905, Tämä maalaus on Ateneumin taidemuseon omistuksessa, joten sitä on mahdollisuus katsella myös näyttelyn päätyttyä. Kuva  Kansallisgalleria/ Hannu Aaltonen​​​
​Sisäkuva Strandgade 30. 1905, Tämä maalaus on Ateneumin taidemuseon omistuksessa, joten sitä on mahdollisuus katsella myös näyttelyn päätyttyä. Kuva Kansallisgalleria/ Hannu Aaltonen​​​
Maisema Refsnaesista,1900​. Kuva Thielska Galleriet/ Tord Lund​​
Maisema Refsnaesista,1900​. Kuva Thielska Galleriet/ Tord Lund​​

Näyttelyä voi käydä ihailemassa Amos Andersonin taidemuseossa 18.5.saakka

http://amosanderson.fi/fi/nayttelyt/vilhelm-hammershoi/

Linkki Vermeerin Maalauksiin Metropolitan Museon sivuille

http://www.metmuseum.org/toah/hd/verm/hd_verm.htm

Linkki Ilkka Lammin maalauksiin

http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/2569

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.