Japonismi Sääksmäen perukoilla

Ateneumin lisäksi myös Visavuoren museossa Sääksmäellä on nyt näyttely japonismista. Emil Wikströmin taiteeseen japonismi ei yltänyt, mutta Japanin kulttuurin vaikutuksen voi nähdä hänen sisustuksessaan ja arkkitehtuurissaan keskellä hämäläistä maalaismaisemaa.

Kirjallisia merkintöjä siitä, miten paljon kuvanveistäjä Emil Wikström vaikuttui Japanin taiteesta tai kulttuurista ei ole, mutta esineistö hänen kotonaan kertoo vakavasta kiinnostuksesta aiheeseen. Kuvanveistotaiteeseen japonismi ei varsinaisesti ulottunut – ainakaan samalla tavalla kuin maalaustaiteeseen tai taideteollisuuteen. Veistokset, joita Japanista tai itämaista tuotiin, olivat niin selkeästi uskonnollisia, etteivät niiden tyyli tai tekniikka varsinaisesti vakuuttaneet ajan kuvanveistäjiä.

Emil Wikströmin Pariisista hankkima japanilainen veistos, jossa on tyypillisiä buddhalaisia jumalhahmoja. Kuva: Juha Myllylä / Visavuoren museo.

Erilaiset veistetyt jumalhahmot ja kotialttarit olivat kuitenkin suosittuja esineitä sisustuksessa. Vaikka japonismissa enimmäkseen oli kyse esteettisestä vallankumouksesta, kuului 1800-luvun lopun taiteilijapiireihin myös oleellisena osana kiinnostus erilaisia uskontoja ja elämänkatsomuksia kohtaan. Jos taiteilijat joka tapauksessa kyseenalaistivat vallitsevat uskontokäsitykset, he varmasti tutustuivat ainakin jossakin määrin myös itämaisiin uskontoihin.

Tavanomainen 1800- ja 1900-lukujen sisustustyyli oli varsin runsas ja värikäs. Itämaiset koriste-esineet solahtivat mukavasti tähän muotiin. Ne toivat eksotiikkaa ja boheemin ripauksen muihinkin kuin taiteilijakoteihin. Tyypilliset, japanilaiset kauniit luontoaiheet, kuten linnut ja kasvit, olivat myös turvallisia ja helppoja sijoittaa sisustukseen.

Mielenkiintoisimpia olivat kuitenkin ne esineet, joissa oli viittauksia itämaiseen mytologiaan. Erityisesti lohikäärmeet puuttuivat eurooppalaisesta esineistöstä. Emil Wikströmillä on useampia lohikäärmeaiheisia esineitä, joista hienoin on metallinen rituaalikulho, jonka kylkiä koristaa upea, kiemurteleva lohikäärme.

Emil Wikström Visavuoren takaverannalla. Verannan kaiteella japanilainen, lohikäärmekuvioinen kulho. Tässä kuvapari, jossa alkuperäisen kuvan vieressä jälkeenpäin väritetty kuva. Taustalla näkyy Visavuoren Lystihuone. Kuva: Visavuoren museo, kuvankäsittely: Juha Myllylä.

Saapuivatko palmut kotien sisustukseen juuri japonismin vaikutuksesta? Kuvissa näkyvät kukka-asetelmat ainakin taiteilijakodeissa muuttuvat rennoiksi ja epäsymmetrisiksi. Japanilaisissa kukka-asetelmissa toki on omat, tarkat sääntönsä, mutta nimenomaan epäsymmetrisyys ja karujenkin luonnonkasvien suosiminen kukkien rinnalla lienevät seurausta Japanin taiteen ihannoinnista.

Visavuoren Lystihuone. Kuva: Pälvi Myllylä

Näkyvin ilmaus japonismin kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta Visavuoressa on Emil Wikströmin huvimaja: ”Lystihuone”. Visavuoren visakoivut ja väkkäräoksaiset männyt toivat Wikströmin mieleen japanilaiset maalaukset, ja niiden innoittamana hän antoi Lystihuoneelle selvästi japanilaisen muodon. Ruokakulttuurissa puhutaan crosskitchen-ilmiöstä, kun halutaan ilmaista, että eri maiden ruokalajit kohtaavat uudella tavalla. Mikähän sana ilmaisisi Visavuoren arkkitehtuuria, jossa on karjalaista, norjalaista, hollantilaista, suomalaista ja japanilaista tyyliä sulassa sovussa?

Vuoden 1925 lehti "Nykyajan Japanista". Visavuoren museon kokoelmat.

Halosenniemen pari vuotta sitten järjestämän ”Lunta ja Kirsikankukkia”-näyttelyn ja Ateneumin ”Japanomania”-näyttelyn myötä on ollut hauska tutkia Emil Wikströmin suhdetta tähän kaikkia tuon ajan taiteilijoita ravistaneeseen ilmiöön. Postikortit ja kirjallisuus 1920-luvulta antavat ymmärtää, että kiinnostus Japania kohtaan on ainakin Wikströmillä säilynyt läpi elämän.

Ja taitaa se japonismi tarttua vieläkin – sen verran kokonaisvaltaisesti tähän aiheeseen itsekin uppouduin….

Japonismin hengessä otettu kuva Visavuoren Ylätalon ruokasalissa. Astiasto ja minä olemme rekvisiittaa, lohikäärmekulho kuuluu museon esineistöön. Kuva: Juha Myllylä

Japonismi Visavuoressa-näyttely 31.10.2016 asti. Visavuoren museo, www.visavuori.com

Palvi kolumnikuva pieni s100x100 q80 noupscale

Pälvi Myllylä

Pälvi Myllylä on Visavuoren museon johtaja ja taidehistorioitsija, joka suhtautuu tutkimuskohteisiinsa suurella rakkaudella. Työnkuvaan kuuluu olla ajan hermolla, joten hän on kiinnostunut myös uusista trendeistä ja ilmiöistä.