Joulukortti tuo joulumielen

Joulukortin suosio laskee hiljalleen, mutta silti tänäkin vuonna Suomessa lähetetään yli 30 miljoonaa joulukorttia. Joulukortti on ollut mieltä lämmittävä tapa muistaa ystäviä jo liki kahdensadan vuoden ajan. Joulukortin kotimaa on Englanti, sillä ensimmäinen tunnettu joulukortti painettiin Lontoossa vuonna 1843. Kortti kuvasi joulua yhdessä iloisesti viettävää perhettä pöydän ääressä. Kaikilla, lapsillakin, on käsissään viinilasi ja yksi miehistä kaataa lisää viiniä karahvista. Sittemmin kortti herätti närkästystä raittiuspiireissä, kuten arvata saattaa, mutta ise ilmiö – joulukortti – oli tullut jäädäkseen.

Elli Rosenthalin Emil Wikströmin perheelle 1900-luvun alkupuolella lähettämässä joulukortissa on tuttu aihe: tonttu ja lapset. Toteutus on kuitenkin sommittelultaan moderni ja hauska. Visavuoren museo, Emil Wikströmin arkisto.

Emil Wikströmin saamat joulukortit ja tervehdykset kertovat 1900-luvun alun perinteestä Suomessa. Samoin kuin tänä päivänä, joulukortit täydensivät joululahjoja ja jouluvierailuja. Haluttiin muistaa myös niitä ystäviä ja sukulaisia, joille ei lähetetty lahjaa ja joita ei käyty henkilökohtaisesti tervehtimässä. Tässä mielessä kortit liittyivät myös porvarillisiin käytöstapoihin, tervehdysten ja käyntikorttien vaihtamiseen.

Walter von Konowin Emil Wikströmille lähettämä kortti vuodelta 1908. Visavuoren museo, Emil Wikströmin arkisto.

Joulukortteina tai paremminkin tervehdyksinä saattoivat toimia ihan tavalliset käyntikortit tai postikortit, mutta paljon lähetettiin jo myös painettuja, valmiita joulukortteja. Usein kortit olivat ruotsalaisia tai saksalaisia alkuperältään, myös ranskalaisia suosittiin.

Arkkitehti Gustaf Nyströmin lähettämä joulukortti ja uuden vuoden tervehdys Emil Wikströmille. Visavuoren museo, Emil Wikströmin arkisto.
Erikoinen, mustapohjainen joulukortti, joka on norjalaista alkuperää. Allekirjoittajina Runar&Peggy. Visavuoren museo, Emil Wikströmin arkisto.

Aivan kuten nykyäänkin, viitseliäimmät tekivät joulukortit itse. Emil Wikströmin arkistossa nämä kortit jäävät välittömästi mieleen, sillä taiteilijaystävien tekemät joulukortit ovat erityisen hienoja. Taiteilijaystävä Väinö Hämäläinen oli ahkera tekemään kortteja itse, samoin velikulta Eric O. W. Ehrström, jonka korteissa kukkii aina omalaatuinen huumori.

Taiteilija Väinö Hämäläisen kaunis joulukortti vuodelta 1902. Visavuoren museo, Emil Wikströmin arkisto.
Olga (Olli) ja Eric O. W. (Bucklan) Ehrströmin kortissa kukkii huumori. Voi possuparkaa, tontut näyttävät aikovan syödä sen saman tein! Visavuoren museo, Emil Wikströmin arkisto.

Joulukortti on parhaimmillaan kaunis muisto. Pidetään yllä tätäkin perinnettä!

Oikein hyvää joulua kaikille ja onnellista uutta vuotta 2017!

Seuraa meitä somessa