Joulutunnelmaa Tapiolassa

Taas on aika koristella  kotiamme Jouluksi.  Kotimme on rivitalo 1960-luvulta, halusin luoda sinne joulufiilistä talon aikakautta ja henkeä kunnioittaen. Tavoittaa tunnelman pienin elein, lisäämällä jotain jouluista, mutten tunkea kotiamme täyteen joulukrääsää. Huomaan, että jouluuni pätee sama sananlasku kuin häihinkin: "jotain vanhaa, jotain uutta, jotain perittyä, jotain sinistä -ja jotain itsetehtyä!"

Joulun tunnelma syntyy paitsi koristeista, myös ilmaan levittyvistä, vain jouluun liitetyistä aromeista: pipareista, neilikkakoristeista mandariineissa, kuusen neulasten pistävän raikkaasta ja hyasintin lempeästä tuoksuista - ja yöllä koko kodin valtaavasta kinkun hajusta. Äänimailmasta illantullen: lahjapapereiden rapinasta ja saksien suhinasta pakettinarujen kihartuessa, joululaulujen soidessa vienosti taustalla. Joulu on täynnä kiehtovaa salaperäisyyttä, antamisen iloa ja saamisen riemua.

Parhaan joulutunnelman luovat kuitenkin rakkaat ihmiset ympärillä.

Kaunista ja Rauhallista Joulua Tapiolasta!

Jouluna kynttilät valaisevat kauniisti. Avotakkaamme emme käytä kipinöiden takia, olemme ostaneet siihen Kaasa-lyhdyn. Arvatkaa kuka partasuu saa istua munatuoliin?
Pienillä jutuilla. kuten kirpputorilta ostamillani kelim-tyynyillä saa joulutunnelmaa sohvannurkkaan.

 

Sarpanevan Archipelago-sarja yhdistyy mielessäni talveen ja jäähän. Taustalla pieni pöytäkuusi Toikan maljassa. En ole varma, hankimmeko suurempaa kuusta tänä jouluna.

 

Fasaanista hankkimamme Finellin tonttuvadit koristavat keittiötämme. Niissä on piilossa pipareita. Sarpanevan padassa valmistuu riisipuuro.

 

Pikkuruiset posliiniset muumimukit koristavat Keittiön Stringhyllyä.

 

 

 

Sain nämä Rörstrandin joululapset lahjaksi. Ne -vaikkakin ihan eri aikakautta- sopivat hyvin yhteen Kupittaan muotokielen kanssa vai mitä?

 

Hyasintit Kaj Franckin maljassa ja pienet puiset tiernapojat toimivat paitsi koristeina pöydällä, myös lasten leikkikaluina

 

Nuutajärven punaiset tuikut laitan aina jouluksi esille. Valkoinen lintukoriste on hankinta Cafe Lattesta täksi jouluksi. Se on aitoudellaan pelästyttänyt jo muutaman.

 

Marimekon Lumipallokynttilät sopivat 1960-luvun kynttilänjalkoihin.

 

Tämä vanha tonttu on Inga-tätini peruja. Se on nähnyt monta joulua.

 

Jouluun kuuluu myös Neitsyt Maria ja lapsi.

 

Vanhat joulukoristeet ovat niin kauniita omassa paketissaan, että asetin ne esille sellaisenaan.

 

Kiiltokuvasta askarreltu Jouluenkeli on isovanhempieni kodista. Taustalla valoa kauniisti heijastavaa Friedl Holzer-Kjellbergin riisiposliinia. Jouluun kuuluu myös hyvä kirja.

 

 

Jos kuitenkin taivun lasten painostukseen, ja hankimme kuusen, on sen teemaväri tänä vuona punainen.
Aarikan tontuista löytyy koko perheemme. Hyvää Joulua!

 

 

ps. Designia, antiikkia, historiaa, taidetta ja muuta tarpeellista facebookissa blogini Löytöretkeilijän paratiisi- sivuilla

 

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.

Seuraa meitä somessa