Juhannusruno

 

 

Isoisäni veljen Josefin lähettämä kortti vuonna 1904.

Voi nuoruus.

Aika, jolloin kesäyöt oli tehty valvomista varten.

Ilma väreili salaisuuksista ja täyttymättömistä toiveista. Aika, jolloin kaikki oli mahdollista.

 

Juhannus on taianomaista aikaa. Meillä kaksi neitoa kerännee juhannuskukat tyynynsä alle. Kuten minä ja äitinikin aikoinaan. Kuinkahan monta sukupolvea on näitä taikoja tehnyt?

 

Ehkäpä keskiyöllä unessa tai veden pinnalla näkyvät sulhasen kasvot? John Bauer 1913

 

 

Mutta minä olen taikani tehnyt. Viime Juhannuksena laitoimme Hankovalssin soimaan ja tanssimme laiturilla. Niin ihanan romanttista.

 

Tulevana Juhannuksena aion laittaa kukista seppeleen päähäni ja nauttia Tove Janssonin Juhannusrunon sanoin:

 

"Pään painan ruohikolle

ja oion jalkojain.

En jaksa pohdiskella,

mä tahdon olla vain.

 

Sen viisaammat voi tehdä,

mä päivän kultaan jään.

Mä tunnen kaikki tuoksut

ja luonnon loiston nään..."

 -Tove Jansson

Näissä tunnelmissa oikein rentouttavaa ja ihanaa Juhannusta kaikille.

 

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.