Kutojat kuvissa

Käsityön arvostus on ollut hiljalleen nousussa koko 2000-luvun. Vanhat, perinteiset käsityötekniikat ovat vallanneet erityisesti nykytaiteen jo suoranaisen buumin tavoin: on virkattuja taloja ja neulottuja poliisiautoja, sekä eri tavoin kirjottuja kuvia joka lähtöön. Riihimäen Taidemuseon ”Kutojat”-näyttelyssäkin perinteisen taiteen rinnalle on nostettu kaksi nuorta tekijää: kuvataiteilija Katja Luoto sekä muotoilija Justus K eli Justus Kantakoski.

Katja Luoto: Missä kolme?, 2013. Kirjonta kierrätystekstiilille.

Katja Luodon kirjontatöissä yhdistyy käsityö- ja käsitetaide. Työt ovat raikkaita, hauskoja ja kantaaottavia. Työt ovat yksittäisiä teoksia, mutta ne toimivat yhdessä myös installaationa. Teokset on pääosin toteutettu kierrätetyille kodintekstiileille.

Justus K: Kaski-vaatemallisto, Paper couture.

Justus K:n paperista toteutettu Kaski-vaatemallisto puolestaan leikittelee perinteillä esimerkiksi vaatteiden kuoseissa ja nitoo malliston samalla siten mukavasti osaksi näyttelyn vanhempia teoksia.

Juho Rissanen: Kankaankutoja, 1917. Öljy kankaalle.

”Kutojat”-näyttely kytkeytyy Juho Rissasen taideteosten ympärille. Näyttely on itsessään kuin kaunis, rauhaisa syyspäivä; kaikki maalausten hahmot ovat hiljaa keskittyneet omiin töihinsä. Suurin osa töistä on miesten maalaamia, mutta niiden keskiössä ovat naiset.

Emil Danielsson: Parsijat, 1923. Öljy kankaalle.

1800-luvun lopulla taidemaailman vallannut realismi antoi taiteilijoille mahdollisuuden kääntää katseen suurista aiheista lähelle, tavallisen ihmisen elämään. Ei tarvinnutkaan kuvata jumalia, kuninkaita tai sotasankareita, vaan maalauksen ja veistoksen aiheeksi kelpasi tavallinen talonpoika. Taiteilijoiden silmät avautuivat näkemään arkiaskareet: tuvassa kangaspuita loukuttavan emännän, nurkassa sukkaa kutovan mummon ja pyykkiä huuhtovan piikatytön.

Eero Nelimarkka: Kaksi naista tuvassa, 1915. Öljy kankaalle.

Näyttely kumpuaa Riihimäen taidemuseon omista kokoelmista. Taideteokset ovat pääosin 1900-luvun alusta ja tyylillisesti hyvin samankaltaisia. Tai ehkä oikeammin tunnelmaltaan: Eero Nelimarkka, Marcus Collin, Venny Soldan-Brofeldt, Uuno Alanko ja Emil Danielsson saattavat erota toisistaan hyvinkin paljon maalareina ja värimaailmaltaan, mutta kaikkien maalaustapa on levollisen leveää.

Uuno Alanko: Sisäkuva, 1919. Öljy kankaalle.

Näyttelyn teema on sopivan intiimi ja pieni, joten se pysyy hyvin koossa. Tupakuvaelmia katsellessa jäin kaihoamaan talonpoikaista, suurta tupaa, joka oli koko kodin sydän ja keskipiste. Siellä kudottiin, veistettiin, kokattiin, seurusteltiin, pidettiin seuroja ja tanssittiin. Milloin tuvat hävisivät ja tilalle tulivat sohvan ja television hallitsemat olohuoneet, joissa nimensä mukaisesti vain ”oleillaan”?

Juho Rissanen: Alaston, 1912. Öljy kankaalle.

Mukavasti tekevien käsien ja uurastavien naisten lomaan on ripoteltu muutama vähemmän ilmiselvä työ: huivipäinen varttunut nainen, kukka-asetelma ja Juho Rissasen upea "Alaston". Teos on suorastaan välttämätön tässä näyttelyssä, vaikka nainen siinä teoksessa alistuukin pelkäksi passiiviseksi malliksi työteliäiden ja oman arvonsa tuntevien emäntien rinnalla. Mutta ilman tätä maalausta suomalaiselle taiteelle ja taideteollisuudelle ylivoimaisen tärkeät ryijyt olisivat jääneet pois näyttelystä. Katsokaa miten uhkean upeana naisvartalo piirtyy hehkuvan, kuviollisen ryijyn edessä! Ei ole sattumaa, että suomalaisten taiteilijoiden teoksissa näkee usein ryijyjä, sillä niistä ammennettiin suomalaisuuden ydintä, perinteisiä kuvioita, värimaailmaa ja sommittelua. Monet taiteilijat myös keräsivät ja suunnittelivat ryijyjä, kuten esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela. Minkä päällä Démasquée lojuilee? No ryijyn tietenkin. Henkilökohtaisena mielipiteenä tuotakoon täten myös ilmi, että mielestäni Juho Rissasen "Alaston" asettuu vähintäänkin Démasquéen rinnalle.

Pitihän minunkin kutoa oma raitani "Hämeen pisimpään kaulaliinaan" Riihimäen taidemuseossa. Vielä ehtii mukaan!

Näyttelyn yhteydessä taidemuseon aulassa on mahdollisuus osallistua myös ”Hämeen pisimmän kaulaliinan” kutomiseen. Kaulaliina liitetään osaksi näyttelyä Riihimäki-päivänä 11.9.2016. Saas nähdä, minkä pituiseksi kaulaliina lopulta muodostuu?

”Kutojat”-näyttely Riihimäen taidemuseossa 25.9.2016 asti.

www.riihimaentaidemuseo.fi