Messut surinasussuille ja pärinäpojille

Viikonloppuna Kaapelitehtaalla Valssaamossa pidetty "Vintage & Swap" on vanhoista esineistä innostuneen tapahtuma. Myynnissä oli jos jonkinlaista vanhaa vaatetta, asustetta, retrokamaa, pikkukrääsää ja pop-antiikkia. Vintagefriikin näkökulmasta se oli "Heaven on Earth"  ja joku toinen voisi luennehtia sitä vanhojen vinttikomeroiden löytömyynniksi. Yhtä kaikki esillä oli paljon esineitä, jotka nähdessään pysähtyi miettimään ja muistelemaan.

Minulle tuli muistoja nähdessäni Melodica-soittimen. Mummolassani oli vastaava vaaleanvihreä, jota kaikkien iloksi soittelin. Sittemmin se katosi. Miksiköhän?

Isäni kertoi, että hän muistaa, miten  1950-luvulla puhuttiin "surinasussuista ja pärinäpojista." Nämä edustivat ajan uutta nuorisokulttuuria, jota kauhisteltiin "lättähattuina" ja jota mm. pilapiirtäjä Kari kovin hauskasti kommentoi Helsingin Sanomissa. Tuolloin oikeastaan ensimmäistä kertaa "löydettiin" nuoriso kuluttajaryhmänä ja kohdennettiin heille omaa musiikkia, pukeutumistyyliä jumppereinen, farmareineen ja duffelitakkeineen.  Elokuvista haettiin nuorille samaistumiskohteita kuten "Nuoren kapinallisen" James Dean ja Natalie Wood.

Ehkäpä juuri pioneeriluonteensa vuoksi 1950-luvun tyyli tulee aina aaltoina uudelleen muotiin. Myös 1970-80-luvuilla oli vallalla vahva fiftarihenki. Muistan tuolloin itse katsoneeni "Onnen Päiviä" ja tunnelmoineeni sen tahtiin.

Vanhojen lehtien kautta saa hyviä tyylivinkkejä.

Tapahtuman ilmapiiri oli rento. Myyjät ja ostajat todella elivät ja hengittivät nostalgista mennyttä aikaa. Heille se ei selkeästi ollut vain harrastus, vaan elämäntapa, joka ulottui tyylipuhtaasta pukeutumisesta laajemmin kyseisen aikakauden kulttuuriin. 

Monille nykyharrastajalle 1950-luvun nostalgia oli käynnistynyt musiikin kautta, tällainen vaikuttaja oli mm. suomalainen 1970-80-luvun rockabilly-yhtye Teddy and the Tigers. Kuvan "The Bobbers" on vuonna 1977 perustettu ruotsalainen yhtye, joka musisoi edelleen yhdessä. Oikeita 1950-luvun kestosuosikkeja olivat mm. Bill Haley, Elvis ja Paul Anka.
Ihastuttavat ladyt 1950-luvun vaatteissa ja fiiliksissä päästä varpaisiin. Tosin minulle tarkennettiin, että punainen asu saattoi olla myös 1980-luvulla tehty kopio. Minulle se olisi kyllä mennyt täydestä. Vanhoissa vaatteissa näkyy myös taidokas käsityö kuten villapaidan käsinkirjotussa koristeessa.
Helsingin Optiikan aidot vanhat 1950-luvun lasit. Ja tyyli on täydellinen!
Rakastan hattuja, mutta olen tosi huono käyttämään niitä. Ehkä pitäisi aloittaa?

 

En ole ihan valmis täydelliseen tyylimuutokseen, mutta ehkä 1950-lukua voisi kokeilla vain yhden asusteen kautta. Vaikkapa vintagekengillä?
Ihana leninki, joka vain odottaa Tuhkimoaan. Tyylilisesti mahdollisesti 1970-lukua?

Myyjät kertoivat, että harrastus ei rajoitu vain vaatteisiin ja asusteisiin, vaan myös heidän kotinsa on sisustettu 1950-luvun henkeen. Olen nähnyt muutamia niin huikeita 1950-luvun koteja, joissa tuntuu siltä kuin olisi astunut aikakapseliin.

Kauniita 1950-luvun koreja. Nämä ovat nyt jokaisen sisustajan suosikkeja.
Retrosiskon osastolla oli tuttuja Finelin kattiloita.
Tämä värillinen kannettava lasisetti oli mielestäni suloinen.

Suurinta nostalgiaa minussa herättivät kuitenkin erilaiset vanhat leikkikalut. Mikä kummaa, ne kiehtoivat myös mukana ollutta seuraavaa sukupolvea. Hyvät lelut kestävät aikaa.

Tämä Barbien 1960-luvun matkalaukku olisi ollut varmasti unelmien täyttymys pikkutyttönä. Huomaa, että siihen saattoi erikseen laittaa nukkien nimikyltit.
Matkalaukku avattuna.
Mukanani oli jälleen pikkupoikani, jolle riitti myös paljon ihasteltavaa

 

Myynnissä oli vintagen ohella myös kunnon kuriositeetteja, kuten tämä vanha kaasunaamari.
Eija Koponen on tehnyt kynäruiskulla kauniita taideteoksia vanhoihin laukkuihin ja kenkiin. Käsityötaitoa parhaimmillaan. Monissa niissä vilahtaa 1950-luvun filmitähti kuten Audrey Hepburn ja Marilyn.
Viereisessä Puristamossa oli sopivasti samaan teemaan käsityötätaitoa esittelevä Kustom Kulture-show, jossa esiteltiin mm. kustomoituja autoja, moottoripyöriä ja polkupyöriä. Kiinnostava oma maailmansa sekin.
Löysin sieltä mielenkiintoisen keraamikon ja taiteilijan, Eva Gernardtin. Hän on maalannut merimiesten perinteisiä tatuointeja astioihin. "Old school" tatuoinnit ovat peräisin purjelaivojen kultakaudelta. Niistä jokainen symbolisoi eri asiaa, esimerkiksi ruusu on perinteinen Neitsyt Marian symboli. Hieno idea tallentaa katoavaa kansanperinnettä ja "tatuoida" ne posliiniin.

 

Jos kiinnostuit tatuoiduista lautasista, käy byMUTTIn verkkosivuilla, Eija Koposen kierrätetyistä laukuista kynäruiskukuvin koristellut laukut löydät täältä.

 

 

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.

Seuraa meitä somessa