Mitä on vintage?

"Vintagea" on nykyään lähes kaikki. Se on käsite, joka myy.  Itse käytän vintage-termiä aika huolettomasti puhekielessä. Olen "vintagefriikki", jolla viittaan kiinnostuksen kohteeni olevan ennen kaikkea vanhat esineet, huonekalut, vaatteet, asusteet. Onko vintage kuitenkaan yleistermi vai kuvaako se jotain spesifimpää?

Onko esine vintagea, jos se on päässyt esille arvohuutokaupan näyttöön? Kuva Bukowskis näytöstä syksyllä 2017.

Perinteisesti Vintagetermiin liittyy tietty elitistisyys. Vintage-termiä on alunperin käytetty vuosikertaviineistä puhuttaessa. Sittemmin termi on laajentunut. Vintagea voivat olla myös vaatteet, asusteet, laukut, hatut, kellot ja korut. Nykyään myös huonekalutkin ovat "vintagea" ja olen kuullut puhuttavan myös "vintageautoista".

Onko tämä vintagea sinun mielestäsi?

 

Onko "vintagekoti" koti, jossa on vanhoja esineitä vai vaikkapa 1950-luvun koti, joka on säilytetty ja kunnostettu kyseisen ajan hengessä? Habitaremessujen kaunis "vintagesisustus" oli Selina Vienolan käsialaa. Siinä yhdistyi sekä uutta että vanhaa.
Tamminiemen autenttinen "vintageolohuone". Tässä kohteessa voi vilpittömästi puhua oman aikansa parhaasta suunnittelusta. Esineet on saatu osin lahjoituksina ja ne edustavat aikansa parhaimmistoa.

  Vintage terminä on kuitenkin aika epäselvä. Rajanvetoa vaatii se, mikä kaikki luetaan vintagen piiriin. Joillekin vintage tarkoittaa lähes kaikkea antiikkia nuorempaa.

Antiikin raja on 100 vuotta, nyt antiikin piiriin luetaan siis jo 1900-luvun alun esineistö. Vintage on ajallisesti antiikkia "tuoreempaa", mutta tarkkaa aikarajausta termille on vaikea esittää. Eräässä vanhojen asusteiden liikkeessä omistaja neuvoi minulle., että vaatteiden ja asusteiden suhteen vintagen ja secondhandin eron. Secondhand oli hänen mukaansa 2-30 vuotta vanhaa ja sitä vanhempi olikin sitten vintagea. Tämä ei ole välttämättä sovellettavissa asusteiden ohessa muuhun kuten esineistöön tai huonekaluihin. Ehkä karkeasti vintagen alaraja on 1920-30-luvulla ja yläraja 1970-luvun lopussa. Tosin mikäli vintageen pätee sama kuin antiikkiin, jonain päivänä myös ysäri on vintagea.

Muuttuuko kaikki vintageksi kun on kulunut tarpeeksi aikaa? Vaikea sanoa, termi elää. Osittain vintagea käytetään nyt ainakin puhekielessä eräänlaisena yleisterminä. Toisaalta ei kaikki vanha esineistö mielestäni ole vintagea tai antiikkiakaan. Esineitä myydään ja kategorisoidaan eri määrein: on second handia, vanhoja tavaroita, kitschiä, rihkamaa, romua, antiikkia, semiantiikkia ja vintagea. Jokaisessa hieman oma klanginsa. Onko kulunut keittäjänessu tai vanhat limsapullot vintagea? Vai ovatko ne sittenkin enemmän vanhoja "rättejä ja lumppuja" tai rojua kuin suoranaista vintagea?

Onko tämä vintagea vai hauska kuriositeetti?

 

Erään tiukimman määritelmän mukaan vintage-esine on esine, joka on valmistettu lähellä sen suunnitteluaikaa. Mielestäni aika hyvä määre. Näin vaikkapa yhä tuotannossa olevat "seiskat" ovat vintagea vain, jos ne ajoittuvat 1950-luvulle. Näin määriteltynä esimerkiksi 1990-luvulla tehdyt "seiskat" eivät olisi vintagea.

Minulle vintage merkitsee oman aikakautensa "parasta vuosikertaa". Jonkinlainen esineeseen liitetty määre, joka edustaa hyvää laatua, oli sitten kyse esineistä, huonekaluista, vaatteista tai laukuista. Henkilökohtaisesti en usko, että kaikesta tulee "vintagea" ajan myötä. Huonosti tehdystä ei tule vintagea tulevaisuudessakaan, vaikka aikaa kuluisi kuinka.

Riitta Immosen ateljeepuvut ovat takuulla vintagea.

Vintage on määre, joka annetaan esineelle "jälkijättöisesti", samoin kuin joku esine nousee aikojen saatossa klassikoksi. Mitä eroa vintagella on sitten ns. klassikkoihin? Eräässä nettikeskustelussa antiikin monitaitaja nimesi klassikon vintagen "julkkikseksi". Mielestäni termi on mainio. Vintage-esineiden skaala on selkeästi moniuloitteisempi kuin klassikoiden. Kaikki vintage ei ole "munatuoleja" tai "kanttarelleja". Vintagen piiriin voidaan lukea myös laadukas, vähemmän nimeä saanut suunnittelu.

Elitistisyys, johon alussa vittasin vintagesta puhuttaessa ei merkitse minulle samaa kuin kalleus. Puhekielessä voisin puhua vintagekoristeista esimerkiksi vaikka vanhojen käsintehtyjen joulukoristeiden yhteydessä.  Tärkeänä kriteerinä  minulle on laatu, olipa sitten kyse puusepän pajassa käsityönä va´lmistetusta  tai teollisesti tuotetusta esineestä. 

Hangon lakritsirasiat ovat keräiltyjä. Voidaan ajatella, että tietyn suosion myötä tavanomainenkin esine voi "nousta" vintageksi.

Vintageen kiteytyy myös nostalginen tunne. Tästä näkökulmasta vintage voi olla myös esineistöä tai asusteita, jotka kiteyttävät tavalla tai toisella oman aikakautensa hengen. Esine, huonekalu tai asu, johon sisältyy  myös kulttuurihistoriallinen arvo. Esimerkiksi "Jenkkikassi" oli tällainen aikansa muoti-ilmiö, joka on helposti liitettävissä tiettyyn aikaan ja nuorisokulttuuriin. Tässä mielessä kitschkin voi olla vintagea, jos se ilmentää tyypillisesti omaa aikaansa.

Mitä mieltä sinä olet?

 

P.S. Vintagea ei pidä sotkea retroon, mutta siitä sitten ensi kerralla!

 Tule tykkäämään Vintage & Design-sivustosta, voit voittaa Tynellin valaisimen. Arvontapäivä 1.3. 2018

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.

Seuraa meitä somessa