Mikäs se tämä oikein on?

Varsinkin 1800-luvun loppu oli esineiden kulta-aikaa. Tuolloin kertaustyylien aikana etenkin ruokaan ja syömiseen, juomiseen sekä muiden nautinto-aineiden tarpeisiin valmistettiin erityisesineitä. Niiden käyttötarkoitus on nykypäivänä usein unohtunut, ja onpa moni esine muuttunut sadan vuoden aikana jopa turhaksi. Vai onko sittenkään?

Munakaspannu? Ei, vaan silent butler eli arkisesti rikkalapio, vaikka onkin hopeaa. International Silver Company, Englanti 1800- ja 1900-lukujen vaihde, chippendale-tyyli, lähtöhinta 300 e ( ei myyty), Hagelstam & Co.​
Munakaspannu? Ei, vaan silent butler eli arkisesti rikkalapio, vaikka onkin hopeaa. International Silver Company, Englanti 1800- ja 1900-lukujen vaihde, chippendale-tyyli, lähtöhinta 300 e ( ei myyty), Hagelstam & Co.​

Tiesittekö, että Stilton-homejuuston tarjoamiseen on kehitetty oma erityisväline, stiltonlapio? Pähkinäsakset tuntee jokainen, mutta entä pähkinäpiikin? Kätevä nykyäänkin on lampaanpaistinpidike, joka kiinnitetään paistin luuhun helpottamaan leikkaamista. Nykyajan kulinaristi saattaa milloin tahansa kaivata luuydinlusikkaa. Ja kuka tulee nykyäänkään toimeen ilman appelsiinien kuorimaveistä?

Kuorimaveitsi kehitettiin 1800-luvun lopulla niin kuin moni muukin uusi ruokailuun liittyvä väline. Osa ateriakokonaisuutta (8 osaa), hopea, Venäjä 1900-luvun alku, 74 e, Bukowskis Market.​
Kuorimaveitsi kehitettiin 1800-luvun lopulla niin kuin moni muukin uusi ruokailuun liittyvä väline. Osa ateriakokonaisuutta (8 osaa), hopea, Venäjä 1900-luvun alku, 74 e, Bukowskis Market.​

Muodikas 1800-luvun lopun porvariskoti pursusi tilpehööriä, jonka tehtävä oli vain koristaa. Se muuten ei ole yhtään vähäpätöinen tehtävä, ihminen kun tarvitsee kauneutta ympärilleen.

Vanhojen esineiden käyttötarkoitusta on hauskaa ja antoisaa tutkia. Monet esineet voivat erota toisistaan erehdyttävän vähän. Käytön voi paljastaa materiaali, muoto tai yksityiskohta siinä, koko tai aihe, siis se mitä esine esittää.

Liemi- ja boolikauhat menevät helposti sekaisin. Liemikauhan pesään kuuluu yleensä kaatonokka. Sellaista ei ole pyöreäpesäisessä boolikauhassa. Venäläinen boolikauha, Moskova 1870-98, hopea ja mustaksi maalattu puu, 240 e, Hagelstam & Co.​​​​
Liemi- ja boolikauhat menevät helposti sekaisin. Liemikauhan pesään kuuluu yleensä kaatonokka. Sellaista ei ole pyöreäpesäisessä boolikauhassa. Venäläinen boolikauha, Moskova 1870-98, hopea ja mustaksi maalattu puu, 240 e, Hagelstam & Co.​​​​

Niinkin käy, että esineen ei paljasta itseään, ja silloin täytyy vain jäädä arvailujen varaan. Yleensä on niin, että mitä vanhempi esine, sitä vähemmän siitä saa tietoja.

Joskus niinkin nuoret esineet kuin 1950-luvulla valmistetut esineet eivät pääse toteuttamaan alkuperäistä tehtäväänsä tapojen muuttuessa. Kuinka moni esimerkiksi käyttää enää 50-luvun designkynttilänjalkoja tai -kynttelikköjä, joihin käy vain kapean kapea kynttilä?

Käyttötarkoituksen ei kuitenkaan kannata antaa kahlita vanhan esineen käyttöä. Suolaa ja sokeria voi tarjota miltei mistä tahansa sopivan kokoisesta kulhosta. Pienistä posliinikipoista löytyy oivia astioita soijan tarjoamiseen sushiaterialla. Parsapihdeillä tai -lapiolla nousee lautaselle muutakin kuin parsaa.

Friedl Kjellbergin suunnittelemista pienistä riisiposliinikupeista on alun perin tarjottu voita. Nyt ne voi täyttää soijakastikkeella, kun syödään sushia. 16 kpl riisiposliinia 191 e, Bukowskis Market.​​​
Friedl Kjellbergin suunnittelemista pienistä riisiposliinikupeista on alun perin tarjottu voita. Nyt ne voi täyttää soijakastikkeella, kun syödään sushia. 16 kpl riisiposliinia 191 e, Bukowskis Market.​​​

Sitä paitsi - ja se mikä esineissä on mielestäni kaikkein tärkeintä -, jotakuinkin kaikki esineet ovat enemmän kuin käyttöfunktionsa. Ne kertovat aikansa kulttuurista ja tyylistä, tekijästään ja suunnittelijastaan, muodista, materiaaleista ja tekniikoista.

Tällaiselta kukkamaljakolla varustetulta vadilta on tarjoiltu pikkuleipiä, lasi ja hopea, Hollanti 1881, lähtöhinta 300 e (ei myyty), Bukowskis Market.​
Tällaiselta kukkamaljakolla varustetulta vadilta on tarjoiltu pikkuleipiä, lasi ja hopea, Hollanti 1881, lähtöhinta 300 e (ei myyty), Bukowskis Market.​

 

Anttiblogiuusi s100x100 q80 noupscale

Antti Kaijalainen

Antti Kaijalainen on Antiikki & Design -lehden toimittaja. Hän on kiinnostunut antiikista ja designista sekä kaikista niiden väliin jäävistä kiinnostavista esineistä.