Emalin puhdistus kotikonstein?

Esteri Tomulan Vegeta kattila on ollut haaveissani jo pitkään. Minulla oli ennestään sen pikkuveli yksikahvainen kasari.

Kiitos KonMarin, Espooseen on iskenyt hyllyjen ja kaappien siivousvimma ja vanhojen tavaroiden kierrätysliikkeet pursuavat kivaa tavaraa. Käväisin Niittykummun Fidassa, jossa on myynnissä kaikenlaista ihanaa-vieläpä suhteellisen halvalla- koska niissä oli likaa tai tummentumaa.

Kattilaan oli pinttynyt samea lika. Fidassa sitä oli yritetty poistaa tuloksetta, sain sen varsin edullisesti.

Onneksi on Internetin neuvo- ja niksipalstoja, joita voi hyödyntää, mietin ja kannoin sieltä kotiini kellertäväksi pinttyneen emalikattilan. Kovia puhdistusaineita kuten tiskikoneenpesuainetta tai kahvinkeittimenpesuainetta en uskaltanut kokeilla, sillä luin muutaman varoittavan esimerkin, jossa emalin pinta oli mennyt niiden syövyttämänä karheaksi. Päätin lähestyä kohdettani vanhanaikaisilla kikoilla.

 

Emalihan on pinnoite, joka vaurioituu hankaamisesta. Ihmesienet ja muut saattavat vahingoittaa herkkää pintaa. Tämän takia päätin ensin kokeilla ns. pehmeitä, vanhanaikaisia puhdistuskeinoja: soodaa ja kuumaa vettä, sitruunaa ja etikkaa.

 

Aloitin kaatamalla reilun desin soodaa kattilan pohjalle ja päälle kuumaa vettä. Kattila likosi noin tunnin, jonka jälkeen kattilasta oli lähtenyt lähes kaikki lika.  Lopuksi huuhtelin puhdistuneen kattilan huolellisesti. No, kelpaa se.

 

Kattilastani tuli näin hieno!

Jos omassa emaliesineessäsi on vaikeampaa likaa, joka ei lähde soodakylvyllä, voi sitä yrittää poistaa miedolla yleispuhdistusaineella. Lopuksi, jos mitkään keinot eivät enää toimi, kannattaa kokeilla happamia vaihtoehtoja kuten tuoretta sitruunaa tai etikkaa.  Ole tarkkana, koska sekä sitruuna että etikka ovat Ph-arvoltaan happamia, ja siten saattavat syövyttää emalipintaa. Etikasta voi tehdä laimeaa vesi-etikkaseosta ja anna lian liueta.

Lopuksi muita löytöjäni Niittykummun Fidasta viime viikolta! Kannattaa piipahtaa, osa vielä odottaa löytäjäänsä!

Aino Aallon Artekille suunnittelema 615 tuoli, vaatii tosin pientä fiksausta.

 

Kupittaan Saven kaunis seinäkoriste. Viinikellariin tai keittiöön.
Pieni Backgammon peli vaikka matkalle mukaan.
Brioleluja ja mörrimöykky
Vanhat seinävaatteet sopivat vaikka sängyn jalkopäätyyn peitteksi. Tässä ilmeisesti Karjalan raanu.

 

Oiva Toikan Wärtsilälle suunnittelemat Flora jälkiruokakipot alkuperäispaketissaan. Hyvä lahjaidea vintagefriikille....

 

Myös Tapio Wirkkalan teräsastian alkuperäispaketti oli tallella.
Finelin vihreässä kulhossa Savonia ja Karelia aterimia. Hyvä lahja vaikkapa omaan kotiin muuttavalle nuorelle.
Raija Uosikkisen kuvioimat Pomona-purnukat ovat keräilijöiden suosiossa. Omppupurkki hieman rikki, mutta toimisi vaikka lastenhuoneessa pikkutavaran säilytyksessä.

 

Tämäkin Finelin kalakattila, Esteri Tomulan "Neptun" koristeella, oli ihastuttava. Se oli likainen sisältä, mutta eiköhän vinkkieni avulla senkin saa puhtaaksi. Kuvassa myös Raija Uosikkisen kuvioima priimakuntoinen "Lintu" muki. Lintumukeja on tehty myös sinisävyisenä kahdella variaatiolla, jotka ovat harvinaisempia kuin tämä punainen.
Myös tässä oli tummentumaa sisällä, mutta kannattaisi kokeilla puhdistusta.
Hilkka-Liisa Aholan käsinmaalattu Arabian koristelautanen.

 

Tamara Aladinin Riihimäen lasille suunnittelema upea "Ruusu" maljakko.
Aarikan hauskoja purkkeja, ruskeiden alkuperästä minulla ei ole tietoa. Enkä muistanut katsoa pohjasta. Tunnistaako joku?
Poikani huoneeseen löysin hauskan Ornon pöytävalaisimen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.

Seuraa meitä somessa