Tieteiden talon aarteita

 

Torstaina ja perjantaina 24-25.11. 2016 pidetään Tieteiden talolla Helsingin Kruunuhaassa  kuudes kansainvälinen Fohn Symposium, jossa toimin konferenssiavustajana. Olimme valmistelemassa tapahtumaa ja kiersin upeaa rakennusta, jossa workshopit pidetään. Kaiken muun mielenkiintoisen ohella katseeni harhaili pitkin rakennuksen seiniä ja tiloja.

Rakennus edustaa uusklassistista tyyliä.
Tervetuloa tiedon temppeliin! Rakennus oli alkuperäiseltä nimeltään Lisa Hagmanin Yksityisluokat.

Tieteiden talo on entinen koulurakennus. Siinä on toiminut Anna-Lisa Hagmanin (1882-1950) pitämä tyttökoulu. Anna-Lisa oli Lucina Hagmanin veljentytär. Hän opiskeli tätinsä koulusta ylioppilaaksi, jatkoi Yliopistoon, mutta siirtyi sitten Heinolan seminaariin valmistuen sieltä kansakoulun opettajaksi. Epäilemättä legendaarinen ja vaikutusvaltainen Faster Lucina oli Lisalle esikuva ja tädin verkostot auttoivat Lisaakin eteenpäin. Lisa ensin vuokrasi ja sittemmin osti  Kirkkokatu 6 tontin koulutoimintaa varten. Alussa tontilla oli monenmuotoista rakennusta. Koulutoiminta aloitti puurakennuksessa syyslukukaudella 1922. Pihalle valmistui samana vuonna myös juhlasalirakennus.  Mahdollisimman pian oli kuitenkin tarkoitus rakennuttaa ajanmukainen kivirakennus. Rakennuksen suunnittelijaksi Hagman valitsi naisarkkitehdin, Elsa Arokallion (1892-1982). Elsa oli Lisan tavoin   Lucina Hagmanin Uuden Yhteiskoulun kasvatti. Koulurakennus kuuluu hänen varhaiseen tuotantoonsa. Ensimmäiset naisarkkitehdit valmistuivat Suomessa vuosisadan vaihteessa. Elsa Arokallio kuului siis jo ns. "seuraavan polven" naisarkkitehteihin valmistuen vuonna 1919. Tähän tiiviiseen ryhmään kuuluivat mm. Elsi Borg ja Martta Martikainen-Ypyä.

Koulu on täynnä vaikuttavia interiöörejä.
Vuonna 1996 valmistunut remontti kunnioittaa rakennuksen historiaa.

 

Urakka oli kahden naisen voimanponnistus ja uuden rakennuksen perustuskivi laskettiin 17.4.1925 ja jo 14.9 samana vuonna se oli jo muuttokunnossa. Elsa Arokallio kiinnitti huomionsa myös suunnittelemiensa rakennusten sisustussuunnitteluun. Hänen suunnittelemansa huonekalut voittivat Huonekalu Oy:n kilpailun vuonna 1930. Hän teki yhteistyötä tekstiilitaiteilija Maija Kanasen kanssa.

Rakennus on hiottu viimeisiä yksityiskohtia myöten.

 

Sisääntuloaula on avara
Reliefit, jotka koristavat rakennusta eivät suoranaisesti olleet Arokallion mieleen. Ilmeisesti klassinen selkeys oli arkkitehdin ihanteena. Nykytarkkailijan silmään klassiseen muotokieleen lukuisat reliefit kyllä sopivat.
Vanhat ovet henkivät entisaikaa.

Koulussa oli otettu huomioon valonkäyttö; kaikki luokkahuoneet sijoittuivat kohti etelää. Seinät oli maalattu kalkkivärillä ja jokaisessa luokassa oli oma värivivahteensa. Kaikkialla oli myös runsaasti kipsireliefejä. Reliefit on suunnitellut taiteilija Emil Cedercreutz, joka oli Lisa Hagmanin läheinen ystävä.

Rakennuksen taiteesta vastasi kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879-1949). Valtavan taideteosmäärän kautta interiööri on myös hänen kokonaistaideteoksensa. Kaiken kaikkiaan töitä on yli 70.
Rakennus on täynnä Cedercreutzin suurikokoisia kipsireliefejä. Tässä aiheena perhe. Cedercreutz oli ensimmäinen kotimaassa koulunsa aloittanut kuvanveistäjä.

 

Cedercreutz tunnetaan mm. hevosaiheistaan.
Näen Cedercreutzin töissä "inhimillistetyn" hevosen. Sanotaankin, että hän käytti eläinaiheita myös yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyyn.

 

Osa reliefeistä on varsin pateettisia, toisista löytyy myös huumoria kuten tästä tomerasta pariskunnasta.

 

Entiseen tyttökouluun kuvattiin paljon klassishenkisiä aiheita.

 

Lukuisten taideteosten oli tarkoitus rikastuttaa oppilaiden taidemakua ja kasvattaa heitä näkemään kauneutta.
Nuorille koululaistytöille löytyi ihmeteltävää: pääaulassa oli esillä myös alastonta mieskauneutta.
Liekö tämä äidinrakkaudesta kertova kuvaus muistutuksena tytöille heidän "todellisesta kutsumuksestaan", joka tuolloin vielä monen mielestä oli tieteen sijasta äidin rooli.

Myöhemmin Lisa Hagman menetti koulunsa konkurssin myötä. Vuonna 1933 kannatusyhdistys sai luvan jatkaa toimintaa Helsingin V Yhteiskoulun nimellä ja Lisa Hagman syrjäytettiin koulustaan. Omaisuuden ja vieläpä oman koulunkin menettäminen oli Lisalle raskas isku. Samalla päättyi myös ystävyyssuhde Cedercreutziin, joka oli ollut mukana takaamassa koulun lainoja.

Kaikkia töitä ei ole alunperin suunniteltu kouluun. Allegoriset hahmot ovat mielestäni todella upeita.

 

Rikkaus.
Myös uskonnollisia aiheita.

 

Nykyään rakennus toimii tieteellisten seurojen käytössä ja sen nimi on Tieteiden talo. Näin huikeassa miljöössä on varmasti ollut hienoa opiskella. Onneksi se on säilynyt näin hienosti ja on yhä tieteen- ja taiteenrakastajien käytössä.

Talossa toimii myös viehättävä kahvila.

Fohn Symposium liittyy muistitietotutkimukseen, erityisesti niin sanottuihin hauraisiin ja vaikeisiin muistoihin. Aiheena ovat mm. niiden ihmisten muistitieto ja tarinat, jotka ovat kokeneet sotia, luonnonkatastrofeja, köyhyyttä ja väkivaltaa. Miten saada heidän kertomuksensa kuuluville ja millaisia eettisiä ja metodologisia ongelmia siihen liityy. Voit tulla kuuntelemaan luentoja maksutta Tieteiden talolle torstaina 24.11 ja perjantaina 25.11.

 

 

Rakennuksen historiasta kertovana lähteenä olen käyttänyt   Hannu Heikkilän artikkelia "Lisan koulusta Tieteiden taloksi"

 

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.