Nallemainen joulu

Visavuoren Ylätalossa tuoksuu joulu: maustekakut, piparit, sahramipullat ja metsäinen kuusi. On vuoden pimein aika, sisällä täytyy ensin tottua hämärään ennen kuin näkee kunnolla. Mutta mitä kummaa? Mikä karvainen otus aikoo juuri kähveltää kahvipöydän herkkuja?

"Jos vain ihan vähän maistaisin...", tuumii Liebling. Liebling on saksalaisen Hermann tehtaan nalle noin 1940-1950-luvulta. Sen turkki on mohairvillaa ja se on täytetty puulastuvillalla.

Kahvipöydän kähveltäjä ei ole yksin: Visavuoreen on rantautunut kokonainen retkue nallekarhuja joulun viettoon. Tunnelma on kuitenkin varsin rauhallinen, sillä liki satavuotiaat nallevanhukset pitävät huolta siitä, että nuoremmat eivät suotta villiinny. Mutta aina kun valvoa silmä vähän välttää, ovat makean persot pikkunallet uteliaina tutkimassa pöydän antimia.

Nuppu himoitsee ihania, punaisia jouluomenoita ja saattaisi jopa maistaa pienen kulauksen Emil Wikströmin itse tekemää likööriä... Nuppu on suomalainen, helsinkiläisessä nallepajassa 1950-luvun puolivälissä valmistettu nalle.

Visavuoren joulukotiin on saatu tänä jouluna esille ja joulua viettämään 21 yksityisen keräilijän nallea. Nallet ovat vanhoja tai uusvanhoja keräilynalleja. Vanhimmat ovat 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä ja uusimmat viime vuodelta. Uudet nallet ovat nimenomaan keräilijöille teetettyjä, numeroituja kappaleita, joita tehdään vain rajoitettu määrä. 

Vielä ei ole joulu ihan valmis, pöytäliina pitää vielä silittää. Työhön on määrätty Pikku -German. Pikku-German on saksalaisen Steiff-tehtaan uustuotantonalle, joka on valmistettu vuoden 1926 mallin mukaisesti.

Visavuoren nallet kertovat tarinaa siitä, miten nallekarhut ovat muuttuneet vuosien saatossa. Karhuleluja on aina ollut, mutta 1900-luvun alussa karhulelut muuttuivat liikkuvaraajaisiksi, istuviksi ja inhimillisemmiksi leluiksi ja niistä tuli entistä suositumpia. Vanhimmilla karhuilla oli pitkät kuonot ja raajat, ja ne oli tehty mohairvillasta. Sodat ja pula-aika muuttivat materiaalit halvemmiksi, ja samalla materiaalin säästämiseksi kuonot ja raajat lyhenivät. Toisen maailmansodan jälkeen massatuotannon aikakaudella lelujen materiaalit ovat muuttuneet keinokuiduiksi, pestäviksi ja kestäviksi. 

Nallet ovat saaneet oman joulukuusen, jonka äärellä Gertie-nallen on mukava lueskella. Gertie on saksalaisen Ernst Liebermann-tehtaan valmistama 1950- ja 1960-lukujen taitteessa.

Nallelelujen maailmanvalloitus alkoi yhtä aikaa vuonna 1902 sekä Saksassa että Yhdysvalloissa, kun kaksi eri leluvalmistajaa toisistaan tietämättä keksi uudenlaisen nallelelun. Saksassa 1880-luvulla aloittanut lelutehdas Steiff, joka on edelleenkin olemassa, keksi eläintarhan karhunpentuja katsellessaan idean liikkuvaraajaiseen, pehmoisen suloiseen nalleleluun. 

Karhuherra Paddingtonkin on matkoillaan poikennut Visavuoreen. Samalla voi vähän vertailla oman matkalaukun tarroja Emil Wikströmin matkalaukkuun. Paddington on Steiff-tehtaan keräilijöille suunnattua numeroitua tuotantoa vuodelta 1915.

Erityisen hieno on kuitenkin tarina siitä, kuinka nallelelu keksittiin Yhdysvalloissa: presidentti Theodor "Teddy" Roosevelt oli saapunut vuonna 1902 Mississippiin neuvotteluihin, ja virallisen ohjelman lomaan oli järjestetty myös karhujahti. Metsästäjät eivät kuitenkaan nähneet karhuista vilaustakaan, joten järjestäjät päättivät sitoa puuhun kiinni yhden vangitun mustakarhun, jotta presidentti Roosevelt saisi ampua sen. Roosevelt kuitenkin kieltäytyi tehtävästä vedoten siihen, ettei voisi koskaan sen jälkeen enää katsoa lapsiaan silmiin.

Tapaus sai valtavasti huomiota ja New Yorkissa sekatavarakauppias Morris Michtom pyysi liikkeeseensä pehmeitä kangaseläimiä ommellutta Rose-vaimoaan valmistamaan lelukarhun, joka muistuttaisi karhunpentua. Michtom asetti lelukarhut kauppansa ikkunaan ja laittoi niiden eteen kyltin "Teddy´s bear". Leluista tuli jättimenestys ja ne saivat nopeasti jäljittelijöitä.

Mårtenson on leiponut itselleen muutaman pullanallen, nam! Joko saa maistaa... Mårtenson on Suomessa noin 1950-luvun puolivälissä valmistettu nalle.

Visavuoren joulun vietto sujuu rauhaisasti. Makeanhimoa ja uteliaisuutta lukuun ottamatta nallekarhut ovat varsin maltillista väkeä. Mutta jokohan paketit saisi aukaista – vai onko pakko odottaa aattoon asti?

"Mitähän täällä purkissa on?", ihmettelee Leino. Leino on puolalaista alkuperää ja se on valmistettu 1950-1960-luvulla.

Visavuoren Nallemainen joulu 18.12.2016 asti. Visavuoren museo, Valkeakoski. www.visavuori.com