Nykytaiteen markkinoilla

Peter Frie Nimetön. Kuva Bukowskis.
 
Työskentelen Bukowskisin Helsinki Today - Contemporary Art huutokaupan näyttelyemäntänä. Esillä on kiinnostava valikoima nykytaidetta, koruja ja uudempaa designia. Kyse on vasta neljännestä vastaavasta huutokaupasta. Näyttelyvieraita kiinnostaa nykytaide, mutta se, miten ja mistä nykytaidetta kannattaa ostaa, herättää kysymyksiä. Mitään yksiselitteisiä vastauksia ei ole olemassa, mutta taiteen kentän lainalaisuudet on hyvä tuntea.
 
Raili Tang Ystäväni. Kuva Bukowskis.

 

Taiteen kenttää voi tarkastella Bourdieun kenttäteorian mukaillen. Kyse on kuvitteellisesta kentästä, jossa kentän toimijoiden pyrkimys suuntautuu kohti keskiötä. Eri taiteilijat asettuvat eri kohdille tätä kenttää. Taiteilijat, jotka ovat keskiössä, ovat luoneet jo mainetta näyttelyillään, kentälle vasta saapuneet taas sijoittuvat sen laidalle.

Osa nykytaiteilijoista on jo luonut uraansa parikymmentä vuotta ja establoitunut ja vakiinnuttanut paikkansa kentällä, osa on juuri valmistuneita ja vasta astumassa kentälle sisälle.

Taiteilijan asema kentällä on usein suoraan suhteessa myös teosten arvotukseen. Taiteen ostajalle nuori, kentälle saapunut taiteilija on yhtäaikaa potentiaali ja riski. Hyvällä onnella olet ensimmäinen, joka löytää uuden "Ilkka Lammin" ja saat hänen teoksensa vielä edulliseen hintaan. Toisaalta ennusteita taiteilijan etenemiselle kentällä ei voi antaa. Taiteilija ei itsekään välttämättä tiedä, jatkaako hän uraansa vuosikausia vai lopettaako kesken? Voi olla, ettei taiteilija ei uransa aikana välttämättä koskaan pääse ns. keskiöön. Taiteen historia kertoo myös taiteilijoista, joita ei elinaikanaan ymmärretty, mutta jotka vasta kuolemansa jälkeen nousivat kentälle. Aika näyttää.

Kentällä toimivat ns. portinvartijat kuten taidegallerian omistajat, apurahojen myöntäjät ja kriitikot ovat tärkeässä roolissa, pitkälti he määrittelevät taiteen ja taiteilijan liikkeen kentällä. Ja sen, kuka ylipäätään pääsee kentälle. Suomen kaltaisessa pienessä maassa yhden arvovaltaisen lehden taidekritiikki saattaa painaa paljon.

Kenttäteorian mukaan kaikkia kentällä toimijoita arvotetaan keskenään. On olemassa eräänlainen näkymätön, mutta tiedostettu ranking, jonka perusteella esimerkiksi gallerioita voi arvottaa keskenään. Mitä arvovaltaisemmassa galleriassa tai näyttelyssa taiteilijan töitä on ollut, sitä paremmin taiteilija voi edetä kentällä.

Mikäli taiteilijan teokset pääsevät museoon tai kokoelmiin, se antaa vielä lisävauhtia kohti keskiötä. Miten teokset ovat myyneet, kertoo myös paljon. Tosin laskukautena myynti on aina nousukautta hiljaisempaa. Ja päinvastoin. Myös stipendit, palkinnot ja tilaustyöt ovat taiteilijan uran kannalta merkittäviä virstanpylväitä. Kuten myös sekin, millainen jälleenmyyntiarvo taiteilijalla on. Jo se, että taiteilijan teos on mukana esimerkiksi nykytaiteen huutokaupassa, kertoo, että kysyntää ja markkinoita kyseiselle taiteilijalle on olemassa.

Jorma Purasen teoksessa Shadows Reflections and all that Sort of thing #37 yhdistyy mennyt ja nykyisyys. Valo taittuu öljyvärin pinnassa ja heijastuen valokuvaan, joka on kuva kuvasta. Kuva Bukowskis.
Jenni Hiltunen on nimi, joka on hyvä viimeistään nyt painaa mieleen. Flesh Dress-teos herättää ajatuksia. Kuva: Bukowskis.

 

Nykytaiteen kauppa voidaan karkeasti jakaa primary ja secondary marketiin. Ensimmäinen käsittää ostamisen suoraan taiteilijalta tai gallerioista, joissa esitellään taiteilijan tuoreinta tuotantoa. Siihen kuuluvat myös esimerkiksi nyt Kaapelitehtaalla meneillään olevat Taidemaalariliiton ja Ornamon teosvälitykset. Nykytaiteen huutokauppa, vaikkapa nyt käynnissä oleva Bukowskis Contemporary Art edustaa puolestaan esimerkkiä secondary marketista.

Kuva Taidemaalariliiton teosvälityksestä, joka on nyt käynnissä Kaapelitehtaalla. Kuva Arja Maunuksela.

Galleriat ja teosmyynnit asettavat eräänlaisen pohjahinnan tai lähtöarvion taiteelle. Secondary marketin saapuminen nykytaiteen markkinoille on hyvä asia.  Näkisin, että first ja secondary market eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan hyötyvät toinen toisistaan. Myös ostaja hyötyy, sillä näin huutokaupan kautta nykytaiteelle on luotu jälleenmyyntimahdollisuus. Näin teoksen arvo pitkässä juoksussa säilynee paremmin.

Sijoitusmielessä mahdollisuus tehdä löytöjä ns. secondary marketissa on yhä olemassa, mutta secondary market on astetta turvallisempi kuin primary market. Arvonmuutoksen suunta on nähtävissä, aistittavissa. Tosin arvoja verratessa tulee ottaa huomioon gallerioiden lisät teosten hinnoissa first marketin puolella. Hyvä verrokki hintoihin onkin esimerkiksi nyt käynnissä oleva Kaapelin teosvälitys. Toisaalta nykytaiteilijoiden töiden arvoa on vaikea määrittää ostohetken jälkeen, sillä hyviä jälleenmyyntikanavia (secondary market) on suhteellisen vähän, näin yksittäinen  jälleenmyyntiarvokaan  ei aina kerro koko totuutta. Nykytaiteessa kysymys aitoudesta ja provenienssi on monesti helpompi selvittää kuin vanhan taiteen ollessa kyseessä. Taiteilija voi jopa itse tunnistaa teoksensa. Se luo myös turvaa ostajalle.

Ja sitten hyvä neuvo. Kuuntele myös sydäntäsi ja seuraa omaa makuasi. Taide on harvoin pelkkä sijoitus, se on myös osa kotiasi.

Parhaimmillaan teoksesta tulee melkein perheenjäsen. Tomi Toija Täällä. Kuva: Bukowskis.

 

Bukowskis Contemporary Art huutokaupassa on myös Designia, koruja ja huonekaluja. Sini Majuri on lahjakas nouseva lasitaiteilija. Kuva Bukowskis.
Yksi omista suosikeistani on korutaiteilija Maria Jauhiainen. Hänen korunsa ovat mitä suurimmassa määrin taide-esineitä. Kuva Bukowskis.

 

Kaikki taide on ollut aikanaan nykytaidetta. Nykytaide määrittyy siis monella tapaa:  karkeasti määritellen nykytaiteena pidetään noin 20-30 vuotta sitten vanhoista teoksista tänään maalattuihin teoksiin. Yleensä taiteilija on yhä elossa. Yksi hyvä määre on summittainen aikalaistaide, jonka kukin voi rajata haluamallaan tavalla.

Bukowskis Contemporary Art Huutokauppa 8.-19. maaliskuuta online. Näyttö ja huutokauppa 14.-19. maaliskuuta, Iso Roobertinkatu 12, Helsinki

Kaapelitehdas, Helsinki, Taidemaalariliiton Teosvälitys ja Ornamon Teosmyynti 10.-18. maaliskuuta.

 

 

 

 

 

 
 
 

 

 

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.

Seuraa meitä somessa