Palaneen talon tarina

Hangossa, kesäkotimme vieressä, on tyhjä tontti. Se oli päässyt pahoin pusikoitumaan, mutta viime kesänä naapuruston miehet raivasivat sen ja kaiken kasvuston alta paljastui muinaisen pihapiirin hahmo.Tontilla on vanha kivijalka muistona siinä vuosikymmeniä sitten sijainneesta rakennuksesta. Talo paloi toisen maailmansodan vuosina. Vain vanhat jalopuut muistavat entiset ajat.

Raunioromantiikkaa: osa vanhaa kivijalkaa​​
Raunioromantiikkaa: osa vanhaa kivijalkaa​​
Talon rauniot jatkosodan jäljiltä​. Kuva Hangon Museon kuvakokoelmat.​
Talon rauniot jatkosodan jäljiltä​. Kuva Hangon Museon kuvakokoelmat.​

 

1890-luvulla tontilla oli käynyt kuhina. Touhukas neiti Matilda Friberg vuokrasi vastavalmistuneen talon ja  perusti  taloon ravintolan ja pensionaatin. Ravintola toimi läpi vuoden. Kyseessä ei ollut mikä tahansa siirtolaisten  majatalo, vaan se oli suunnattu nimenomaan "paremmalle väelle". Matilda Fribergillä oli kokemusta ravintolan pidosta, sillä hän oli pitänyt aiemminkin Hangossa seurapiirien suosiossa ollutta hotellia. Neiti mainosti uutta ravintolaansa lehdessä: ruokalistat oli kirjoitettu ranskan kielellä ja talvella poikasoittokunta esitti musiikkia tiistai-iltaisin.

Herrasmiehet talon edessä, Ratakadun ja Tarhakadun kulmauksessa.​ Kuva Hangon museon kuvakokoelmat​​​​
Herrasmiehet talon edessä, Ratakadun ja Tarhakadun kulmauksessa.​ Kuva Hangon museon kuvakokoelmat​​​​

Hanko oli vilkas kylpyläkaupunki, jonne matkattiin parantamaan terveyttä tai sosieteeraamaan ja etsimään sopivaa sulhasta. Vilkkaaseen sesonkiaikaan Friberg majoitti talon kauniisti sisustettuihin huoneisiin kylpylävieraita. Voi sitä pitkien mekkojen kahinaa, sherrylasien kilistelyä ja puheensorinaa valoisina kesäiltoina! Tontilla oli myös sauna, jossa muurarinvaimo Charlotta Ahlgren tarjosi saunomis- ja kylvetyspalveluita. Ravintola teki kuitenkin konkurssin jo 1894, sillä Hankoon oli tullut myös muita ravintola-alan yrittäjiä, joiden luo hienosto siirtyi, eikä vieraita riittänyt hiljaisena talvisesonkina. Pihapiiri hiljeni..

 

Kuva: Tomi Parkkonen​​
Kuva: Tomi Parkkonen​​

Nyt pihalla kuuluu taas iloisia ääniä. Vanha tammi toimii lasten kiipeilypuuna. Raunioista löytyneet lasinsirpaleet ja kattotiilien palaset toimivat valuuttana kioskileikeissä. Vanhat omena- ja kirsikkapuut jaksavat yhä kantaa hedelmää. Keväisin ruohon seasta puskee myös sinne aikoinaan istutettuja kukkia kuin tervehdyksenä siellä muinoin eläneiltä ihmisiltä. Myös kaunis syreenimaja kuoriutui vesakon seasta. Tulevana kesänä aion juoda sherrylasillisen sen lehvistön suojissa.

​
​

Lisää tietoa Hangon menneisyydestä löydät mm. teoksista

Marketta Wall "Hangon kahviloita, ruokaloita, ravintoloita ja majataloja"

Birgitta Ekström: "Hangon kylpylä 1879-1939"

 

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.