Pieni merenneito

Satu pienestä Merenneidosta on tarina kiltteydestä, siitä, miten hyvä ei aina voitakaan. Muistan kun kuulin sadun ensimmäistä kertaa, se kosketti syvälle. Minun oli vaikea uskoa, etteivät kaikki sadut päätykään onnellisesti. Se on myös koskettava tarina kahden eri kulttuurin ja maailman kohtaamisesta, unelmista, kaipuusta, väärinymmärryksestä, mutta onneksi myös toivosta.

 

Tanssityttöni. Kuva: Tiia Laukkanen

Kävin katsomassa Suomen Kansallisbaletin esittämän Kenneth Greven  Pieni Merenneito- baletin tyttäreni kanssa . Hän on kolmetoista, lapsuuden ja nuoruuden kynnyksellä. Pieni merenneito sopii hänelle hyvin, sillä se ei ole vain rakkaustarina, se on myös kasvukertomus. "Voi jospa olisin viisitoistavuotias! Minä tiedän, että varmasti pitäisin tuolla ylhäällä olevasta maailmasta ja ihmisistä, jotka siellä elävät elämäänsä" Merenneito huokasi." Tarinan lähtökohta on nuoruuden malttamattomuus, odotus ja kaipuu johonkin, jota itsekään ei osaa vielä täysin määritellä.

Merenalainen maailma oli visuaalinen kokonaiselämys. Oman lisäväristyksensä toivat huikeat 3D-efektit. Kenneth Greve: Pieni merenneito. Kuvassa: Suvi Honkanen, Iga Krabi. Eun-Ji Ha, Claire Voss ja Stefania Cardaci Kuvaaja: Sakari Viika 2015

Merenneito oli rakastettu omassa maailmassaan, silti hän oli tyytymätön itseensä. Nuorten tyttöjen riittämättömyyden tunne liitetään usein meidän aikaamme, mutta myös omassa tutkimuksessani käy ilmi, että se on historiallinen jatkumo. "En ole sellainen kuin pitäisi olla" huokaili väitöskirjani päähenkilö Elin aikuisuuden kynnyksellä myös 1870-luvulla.

Satuun liittyy myös metamorfoosi, muodonmuutos, toive olla jotain muuta kuin mitä on. Feministisen ja sukupuolentutkimuksen näkökulman kautta se avaa monta tapaa tulkita teosta.

Kenneth Greve: Pieni Merenneito. Kuvassa: Tiina Myllymäki ja Ville Mäki Kuvaaja. Sakari Viika 2015

 

Baletissa kuljetettiin mielenkiintoisella tavalla pienen Merenneidon kertomuksen rinnalla myös kirjailija H.C. Andersenin omaa elämäntarinaa. Hänen toteutumatonta unelmaansa tulla tanssijaksi ja arvostetuksi "oikeana kirjailijana" satusedän sijaan. Sekä hänen kokemaansa pettymystä rakkaudessa. Esityksen aikana myös muut H.C. Andersenin rakastetut sadut vyöryivät näyttämölle naurattaen ja itkettäen katsojaa. Tuntien kirjailijan tarinan nekin tulee tulkinneeksi osin omaelämänkerrallisina. Epäselväksi ei jäänyt myöskään pienen Merenneidon ja kirjailijan välinen yhteys.

 

Itse baletti oli upea, se kuljetti meitä valtameren syvyyksistä palatseihin. Tanssi oli kepeää ja ilmavaa vaikka sadun mukaan "Sinun käyntisi on keinuvan sorjaa, kukaan ei osaa tanssia kuten sinä, mutta jokaisella askeleella sinusta tuntuu kuin astuisit terävälle veitselle ja vuotaisit verta." Kenneth Greve: Pieni Merenneito. Kuvassa: Eun-Ji Ha, Teemu Tainio Kuva: Sakari Viika 2015

Rakkaus on arvaamatonta ja perustuu usein jollekin selittämättömälle, järjenkin vastaiselle. Pieni merenneito ihastui niin suuresti prinssiin, että oli valmis luopumaan kaikesta, kodistaan meressä, perheestään ja äänestään. Ja valmis kärsimään tuskaa rakkautensa vuoksi.

Kun baletti oli ohi mieleni teki sanoa opettavainen sana tytölleni: "Älä koskaan luovu omasta äänestäsi, pikku tyttöni, älä kenenkään prinssin tähden. Tai sinulle käy kuin merenneidolle ja muutut meren vaahdoksi."

 

Upea Pieni Merenneito baletti  Kansallisbaletin esittämänä on katsottavissa myös Yle Areenassa.

Tanssin Päivää vietetään tänään  29.4.2016. Sen tiimoilta on paljon ohjelmaa ympäri maata.

 

Muistan aikoinaan hämmästyneeni Kööpenhaminassa sijaitsevan Pieni merenneito-patsaan kokoa ja vaatimattomuutta. Se on eleetön ja sulautuu hienosti osaksi maisemaa. Siinä sen kauneus piileekin. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Edvar Eriksen. Kuva: Samuli Katainen

 

 

 

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.