Porvoo, muistojen kaupunki

"Porvoon vanha kaupunki henkii omaa mennyttä aikaansa. Jo ensi hetkinä, mutkikkaine katuineen ja jyrkkine mäkineen se kietoi minut pauloihinsa. Porvoon Vanha Tuomiokirkko on ihan oma maailmansa, siellä käydessä ei voi olla aistimatta sen historiaa ja tarkkaan kuuntelemalla erottaa sen kuiskailemat tarinat menneisyydestä. Sanotaan, että Porvoo on muistojen kaupunki."

Elin Kjäldström 1900-l alun Porvoosta

 

Lainaus on kuvailee yli sadan vuoden takaista Porvoota, mutta yhtä hyvin se kuvastaa sen tunnelmaa myös tänään. Rakastan tätä pikkukaupunkia samalla tapaa kuin isoisäni äiti tuota kirjoittaessaan. Tietyin väliajoin minun on päästävä käymään kaupungissa ja vietettävä siellä nostalgiantäyteinen päivä.

Aloitin kierrokseni barokkiklassismia edustavasta 1762-64 rakennetusta Porvoon Museosta, joka jo itse rakennuksenakin omaa mielenkiintoisen historian. Se on Suomen vanhin raatihuone ja historiallisesti merkittäväksi sen tekee myös  se, että siellä pidettiin vuoden 1809 valtiopäivien aateliston ja porvariston istuntoja. Rakennuksen on aikoinaan suunnitellut Gotthard Flensborg. Museossa on paljon "kaupungin omien taiteilijoiden" kuten Ville Vallgrenin, Saara Hopea-Untrachtin, Albert Edelfeltin ja Johan Knutsonin taidetta.

Porvoon Museossa oli Ville Vallgrenin ihania veistoksia.
Saara Hopea- Untrachtin Nuutajärven lasitehtaalle suunnittelemia lasiesineitä.

 

Erityisen kiinnostava on Iiris-huoneet, jossa on Louis Sparren ja A.W. Finchin Iiristehtaan keramiikkaa ja huonekaluja.
Porvoon museossa on 1700-luvun varakkaan kauppiaan koti.
Porvariskoti kuin koru: orientaalishenkiset tapetit.

Kävellessäni vanhan Porvoon katuja voin hetkeksi palata ajassa taaksepäin isoisäni nuoruusvuosiin 1910-luvulle, jolloin hän asui kaupungissa. Siirtomaatavarapuodit, herkkukaupat ja vanhat viehättävästi kallellaan olevat rakennukset ovat säilyneet suhteellisen ennallaan.

Ihastuttavaa vanhanajan henkeä löytyi Skafferi-kaupasta.
Vastustamattomat vintagelaukut löytyivät Doris & Duke vintage & modern- liikkeestä. Alempi oli myyjän mukaan kuulunut Aino Acktélle.

 

Saman liikkeen iloisen kirjavia vintagevaatteita.
Piipahdin kahville viehättävään Cafe Helmeen.

 

Olen hulluna sitruunapiirakkaan. Aina, jos sitä on valikoimissa, minun täytyy maistaa. Tämä oli varsin herkullinen ja miljöö ihastuttava!
Antiikkikierrokseni alussa osa liikkeistä oli vielä kiinni, mutta ystävällinen naapurikauppias hälytti myyjän paikalle. Mitä palvelua!
Antique House oli varsinainen aarreaitta. Etualan merimiesarkku kiehtoi mieltäni, mitähän seikkailuja sekin on nähnyt?

 

Gallerie Rahlingista löytyi paljon astioita. Kuvassa suomalaista lasia ja kiinalaishenkisitä posliinia.
Ihana vanha jugendmaljakko todennäköisesti Riihimäen lasin tuotantoa. Gallerie Rahling.
Pehtoorin Perikunnalla oli oikea katseenvangitsija pihallaan!
Myymälässä oli sopivan rennosti vanhaa, vintagea ja arkista semiantiikkia.

 

Pikkupojan unelma.
Porvoon Lelumuseo ja rannantörmässä punainen rakennus, Tuulan-Aitta, täynnä suomalaista antiikkia.

 

Hyvästi Porvoo! Pian taas tavataan!

 

 

Kaikki kierrokseni liikkeet ja museot sijaitsevat Porvoon vanhassa kaupungissa.

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.