Rosebudia etsimässä

Vietän koko kesäni Hangon vapaa-ajankodissamme, mutta pyrin käymään siellä myös muina vuodenaikoina. Vanhalla kylpyläkaupungilla on kahdet kasvot, joista toiset se paljastaa turisteille ja toisen tuntevat vain ne, jotka asuvat Hangossa. Rakastan pikkukaupungin  rauhaa ja hiljaisuutta vilkkaan lomasesongin vastapainona. Talviunta nukkuva kaupunki herää kuitenkin eloon Villa Orrmanissa, joka sijaitsee Raatihuoneentorin laidalla, puiston vieressä.  Vaaleassa huvilassa voi aistia aitoa hankolaistunnelmaa ja henkäyksen  mennyttä maailmaa.  Talon narisevat lattiat, hieman rapiseva maali ja kaartuvat pinkopahvitapetit vain lisäävät paikan charmia. Monen konseptin talossa kahvila-antikvariaatin rinnalla toimii myös Hangon käsityöläisten puoti sekä vintage-antiikkikauppa.

Talo on valmistunut vuonna 1889 ja sen on suunnitellut Paul Adolf Wiljam Lindroos kansakoulun opettaja Gustav A. Nystenille. Taloa kaavailtiin 1970-luvulla myös kaupunginjohtajan asunnoksi, mutta onneksemme se on nyt kaikkien hankolaisten käytettävissä.​​
Talo on valmistunut vuonna 1889 ja sen on suunnitellut Paul Adolf Wiljam Lindroos kansakoulun opettaja Gustav A. Nystenille. Taloa kaavailtiin 1970-luvulla myös kaupunginjohtajan asunnoksi, mutta onneksemme se on nyt kaikkien hankolaisten käytettävissä.​​

.

Alan´s Cafe-nimisessä kahvilassa on aina väkeä, myös paikallisväriä ja puhe solisee hämärissä sisätiloissa niin suomen kuin ruotsinkin kielellä. Ilmojen lämmetessä kahvila laajenee ulos. Eräänä valoisana kesäiltana minut houkutti paikalle jazz-musiikki paikallisen bändin soittaessa pihalla.​​​​​​​​​​​​
Alan´s Cafe-nimisessä kahvilassa on aina väkeä, myös paikallisväriä ja puhe solisee hämärissä sisätiloissa niin suomen kuin ruotsinkin kielellä. Ilmojen lämmetessä kahvila laajenee ulos. Eräänä valoisana kesäiltana minut houkutti paikalle jazz-musiikki paikallisen bändin soittaessa pihalla.​​​​​​​​​​​​

 

Tuoreen pullan ja kahvin aromeihin sekoittuu kirjojen ummehtunut tuoksu kuten kansankynttilän entiseen kotitaloon sopiikin.  Kahvia siemaillessa katse harhailee pakostikin kirjoja notkuviin hyllyihin, joista olen löytänyt paitsi paikallishistoriallisia eepoksia, myös vuosia sitten painoksensa loppuunmyynyttä kaunokirjallisuutta ja hyödyllistä tutkimuskirjallisuutta. Pieni Vintagepuoli "Ditt och Datt" on ehdottomasti kierrettävä kahvittelun päätteeksi. Nimi kuvastaa hyvin sen tarjontaa. Kirjakasojen päällä, hyllyillä ja eteisen rappusilla on mielenkiintoisia esineitä, mennyttä maailmaa, mutta twistillä. Jokaisella tavaralla, korulla, kipolla ja kupilla on tarinansa, historia. Jos ei sitä tiedä, sen voi aina kuvitella.

Kaunis art decoa henkivä ruukku, merimiehen Kap Verden matkaltaan tuoma muistoesine ja vanha Fazerin purkki​​​​ saavat mielikuvituksen laukkaamaan​
Kaunis art decoa henkivä ruukku, merimiehen Kap Verden matkaltaan tuoma muistoesine ja vanha Fazerin purkki​​​​ saavat mielikuvituksen laukkaamaan​

Joskus mietin, mikä kuluneissa, käytetyissä ja elämää nähneissä tavaroissa minua kiehtoo? Vanhojen esineiden lumo perustuu monesti siihen, että ne herättävät mielikuvia ajasta ennen meitä, elämäntavasta ja ihmisistä, jotka ne ovat omistaneet.  Tai muistuttavat meitä jostakin: mummolan kesistä, lapsuuden leikeistä, ajasta joka ei palaa. Esineet ovat ikäänkuin fragmentteja, jotka ovat tallentaneet itseensä osan kadotettua aikaa.

Olisiko tässä päivänvarjo, jonka 1800-luvulla kaupungissa vieraillut venäläinen kylpylävieras on unohtanut pensionaattiin?​​​​​​​
Olisiko tässä päivänvarjo, jonka 1800-luvulla kaupungissa vieraillut venäläinen kylpylävieras on unohtanut pensionaattiin?​​​​​​​

Löysin puodin eteisestä sinisen kelkan, jonka ristin mielessäni ”Rosebudiksi” Orson Wellesin moneen otteeseen maailman parhaaksi elokuvaksi valitun "Citizen Kanen" innoittamana. Elokuvan juonessa selvitetään  takautumien kautta varakkaan merkkimiehen ennen kuolemaansa lausumien sanojen  merkitystä. Miksi hän sopersi "Rosebud" (Ruusunnuppu) viimeisenä henkäyksenään? Kuka tai mikä oli "Rosebud"? Vasta elokuvan lopussa katsojalle selviää, että sanojen takana oli  "Rosebudiksi" nimetty lapsuuden kelkka. Siihen liittyviin muistoihin kiteytyi se, mitä tuo näennäisesti elämässään kaiken saavuttanut mies jäi kaipaamaan. Meillä kaikilla on jokin menetetty, taakse jäänyt esine,  johon liittyvät onnelliset hetket muistoissamme. Mikä on sinun "Rosebudisi"?

Tälläkin kelkalla on laskettu monta riemukasta kertaa, vaikka tänä vähälumisena talvena se ei ole päässyt mäkeen​.​
Tälläkin kelkalla on laskettu monta riemukasta kertaa, vaikka tänä vähälumisena talvena se ei ole päässyt mäkeen​.​
Kauniisti koristeltu lastentuoli, ehkä karjalaista tai venäläistä alkuperää?​
Kauniisti koristeltu lastentuoli, ehkä karjalaista tai venäläistä alkuperää?​

 

Kahvilan yhteydessä on myös puoti, jossa on myynnissä paikallisten taitajien modernia sekä perinteistä käsityötä​​​
Kahvilan yhteydessä on myös puoti, jossa on myynnissä paikallisten taitajien modernia sekä perinteistä käsityötä​​​

 

Villa Orrman vuonna 1905​
Villa Orrman vuonna 1905​
Kahvilan asiakas toi tämän kuvan kahvilaan kertoen, että toinen hänen isovanhemmistaan on aikoinaan asunut talossa. Kuva on oletettavasti 1900-luvun alkuvuosilta. Kuvasta on pääteltävissä, että rakennuksen huonejaot ovat ainakin pääosin säilyneet entisellään.​​​​
Kahvilan asiakas toi tämän kuvan kahvilaan kertoen, että toinen hänen isovanhemmistaan on aikoinaan asunut talossa. Kuva on oletettavasti 1900-luvun alkuvuosilta. Kuvasta on pääteltävissä, että rakennuksen huonejaot ovat ainakin pääosin säilyneet entisellään.​​​​

Linkki Hangon matkailijoille

http://tourism.hanko.fi/hanko-kautta-aikojen/

http://www.lovepeaceharmony.fi/

Hangon matkailulla, "Hulluna Hankoon", Alan's Cafella, Hangon käsityöläisillä, ja Ditt och Dattilla on facebookissa omat sivunsa.

 

 

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.

Seuraa meitä somessa