Sarpanevan Saturnus

Kiertelen kesällä kaikki mahdolliset kirpputorit, pihakirppikset ja hyväntekeväisyysmyyjäiset Hangossa. Eksyinpä kerran Hangonkylään erään talon takapihalle, jossa oli myynnissä vaikka mitä romua, valaisimia, työkalua ja irtokuppeja ja muuta välttämätöntä. Sieltä löytyi kympillä mm. Euroopan kartta, joka kuvasi välirauhan aikaa, jossa Hanko näkyi Venäjälle luovutettuna alueena ja Saksa oli yhä yhtenäinen. Olisin halunnut ostaa sen, sillä kartalla on historiallista arvoa, mutta se oli kooltaan niin valtava, etten olisi saanut sitä mahdutetuksi minnekkään.

Toinen kiinnostava löytö oli Iittalan vanhat lasilampun vai lyhdyn osat, ontot värikkäät lasiputket, joita oli kolme isoa pahvilaatikollista. Laatikkoon oli kirjattu lähettäjäksi A. Ahlström Osakeyhtiö, Iittalan lasitehdas ja vastaanottajaksi T:mi G. Holman & Co. Tunnistatko sinä, mihin näitä on mahdettu käyttää?

 

Kaiken romppeen seasta kaivoin myös  kolhuja saaneen pahvillatikon, jonka päällä luki Rosenlew, Sarpaneva design Numero 176, väri musta, sisältä emaloitu. Avasin laatikon ja sen sisältä löytyi uusi, käyttämätön Saturnusvuoka, se suurempi koko.  Laatikon sisällä oli pieni resepti- ja ohjekirja, jossa kuvailtiin vuoan sopivan hyvin ruuanlaittoon: taikinan vaivaamisalustaksi, pataruokiin, päällekkäin käytettynä vesihaudutukseen, kakkuvuuaksi ja tarjoiluun kahtia avattuna. "Saturnusvuoka on tavattoman monikäyttöinen astia ruuanvalmistuksessa. Se sopii keittoastiaksi, mutta parhaimmillaan Saturnus on uunissa käytettynä"

Saturnuspata on suunniteltu Rosenlewille 1960-luvulla. Avaruusteema kiinnosti myös muotoilijoita. Pata on yksinkertaisen tyylikäs.

 

Pata oli käyttämättömänä ja priimakunnossa alkuperäispaketissaan, joka puolestaan oli ottanut muutaman kolhun.

 

Ostin samaiselta kirppikseltä myös kätevän muovisen kattilanalusen muutamalla eurolla, vaikkei se pataan varsinaisesti kuulunutkaan.

 

Vuoasta on valmistettu myös pienempi versio, jota kuvaillaan vihkosessa seuraavasti: "Pieni Saturnusvuoka on myös poikamiehen tai yksinäisen virkanaisen talouteen erikoisen sopiva. Siinä voi pienet annokset valmistaa, säilyttää ja lämmittää turhaa tiskiä välttäen. Lisäksi pikku Saturnus on niin hauskan näköinen, että silloin kun sitä ei pidetä keittiöpalveluksessa, sopii se vaikka kirjoitus- tai tupakkapöydän koriste-esineeksi."

Reseptikirjassa oli lukuisia ohjeita niin raparperihillokkeeseen kuin "Saturnuskalaakin" varten. Päätin kuitenkin kokeilla pataleipää ystävältäni Nipalta kopioimani herkullisen ohjeen mukaan.

3,5 dl kaurajauhoja

3,5 dl vehnäjauhoja

1 dl kauraleseitä

1,5 tl suolaa

3,5 dl kädenlämpöistä vettä

1/2 pussia kuivahiivaa

Sekoita ja anna taikinan tekeytyä useita tunteja. Jopa yön yli. Lämmitä pata kuumaksi tyhjänä uunissa ja vuoraa se kaurahiutaleilla. Laita palloksi taputeltu taikina kuumaan pataan ja laita kansi päällä uuniin 30 minuutuksi. Ota sen jälkeen kansi pois ja anna ruskistua vielä 15 minuuttia.

 

Tässä ensimmäinen versio. Seuraavaksi valmistin leoipää tuplamäärän, joka mahtui myös hyvin vuokaan.
Vain nokare voita ja leipä on valmis nautittavaksi!

 

 

Ps. Timo Sarpanevasta lisää myös aiemmassa blogissani Välähdyksiä Timo Sarpanevan elämästä

Ehdottomasti tutustumisen arvoinen on myös Timo Sarpanevan (1926-2006) näyttely Designmuseolla 23.3-23.9.2018

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.