Suippokaarisia helmiä

Vierailin juhannuksena Seurasaaressa. Minuun tekee aina vaikutuksen, kun kävelen erään pienen rakennuksen ohi. Se on siinä pääreitin varrella helposti huomattavissa. Rakennuksessa on suippukaariset ikkunat ja apilakuvioiset (neliapilaiset!) koristeet, ja se on kaunis kuin helmirasia. Lisäksi se on uusgotiikkaa.

Florinin huvimaja Seurasaaressa on rakennettu 1800-luvun puolivälissä.​
Florinin huvimaja Seurasaaressa on rakennettu 1800-luvun puolivälissä.​

Rakennus on Florinin huvimaja. Ennen Seurasaareen päätymistä 1912 se seisoi Helsingin keskustassa, tarkemmin Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa. Huvimajassa oli kaupunkilaisilla tapana nautia kesällä päiväkahvit suojassa keskipäivän auringon paahteelta. Jos kurkistaa Florinin huvimajan ikkunoista sisään, voi nähdä maisemaaiheiset tapetit, jotka ovat todennäköisesti peräisin Skotlannista.

Uusgotiikka oli muodissa 1820–60, mutta sen vaikutukset tuntuivat vielä 1900-luvun alussa. Inspiraationsa tyyli haki keskiajan gotiikasta ja sen ritariromantiikasta. Uusgotiikkaa tyypillisimmillään ovat suippokaaret ja apilakoristeet, muita tunnuspiirteitä ovat kimppupilarit, liljat, ruusuikkunat, ristikukat ja fiaalit eli tornimaiset aiheet. Näitä koristeita voi nähdä arkkitehtuurissa, huonekaluissa ja muussa esineistössä.

Pöytäkello on kuin miniatyyrinen goottilainen katedraali. Saksa 1840-luku, 1 620 e, Longitudi.​
Pöytäkello on kuin miniatyyrinen goottilainen katedraali. Saksa 1840-luku, 1 620 e, Longitudi.​

Kertaustyyleihin luettava uusgotiikka oli ennen kaikkea arkkitehtuurinen suuntaus, joka painoi leimansa erityisesti kirkkoihin ja kouluihin. Tunnetuin uusgoottilainen rakennus Suomessa lienee Helsingin Ritarihuone, joka valmistui 1862. Moni on ihaillut myös suomalaisten kaupunkien jyhkeitä tiilisiä kirkkoja. Ne ovat saksalaisvaikutteista uusgotiikkaa.

Kodin sisustuksiin uusgotiikka levisi lähinnä yksittäisinä esineinä ja huonekaluina, ei yhtenäisinä kalustuksina kuin vaikkapa uusrokokoo ja uusrenessanssi. Luontevimmin sivistyksen leimalla varustettu uusgotiikka on kotiutunut osaksi kirjastojen kalustusta.

Tuolipari, 1900-luku, vasarahinta 430 e, Bukowskis Market.​
Tuolipari, 1900-luku, vasarahinta 430 e, Bukowskis Market.​

Syy uusgotiikan suosioon arkkitehtuurissa juontui siitä, että sille löytyi paljon esikuvia keskiaikaisesta arkkitehtuurista. Toisin oli esinemuotoilussa: keskiajan esineistöä, joka olisi sopinut 1800-luvun kotien sisustuksiin, oli säilynyt hyvin vähän.

Mutta kyllä kotimaisiltakin antiikkimarkkinoilta voi löytää uusgotiikan esineitä. Suomalaiset lasitehtaat valmistivat jopa puristelasia uusgotiikan tyyliin, mikä kertoo uusien esinetyyppien kehittämisestä 1800-luvun teollistumisen ja keskiluokkaistumisen myötä.

Messinkirasia, 1800-luku, vasarahinta 222 e, Bukowskis Market.​
Messinkirasia, 1800-luku, vasarahinta 222 e, Bukowskis Market.​

Uusgotiikassa on henkistynyt luonne, joka tuntuu pyrkivän kohti taivaita. Muodollisestikin, se nimittäin korostaa vertikaalisia linjoja. Luonteeltaan uusgotiikka eroaa monista muista kertaustyyleistä, kuten uusrokokoon mukavuudenhalusta sekä uusrenessanssin ajoittaisesta tosikkomaisuudesta ja jäykkyydestä.

Keskeinen koristeaihe, suippokaari, ilmaisee uusgotiikan jäntevää olemusta. Vaikka suippokaarta viljeltiin 1800-luvulla suruttomasti ja usein päälle liimatun oloisesti, se on silti koristeaiheena aivan kertaustyylien parhaimmistoa.

Anttiblogiuusi s100x100 q80 noupscale

Antti Kaijalainen

Antti Kaijalainen on Antiikki & Design -lehden toimittaja. Hän on kiinnostunut antiikista ja designista sekä kaikista niiden väliin jäävistä kiinnostavista esineistä.