Tähdet taiteilijan elämässä

5055; se on Emil Wikströmin Pariisin tähtitieteellisen seuran jäsenkorttiin kirjoitettu jäsennumero. Kuinka sattuikin niin, että Wikströmin ateljee Boulevard Arago 65 sijaitsi lähellä Pariisin observatoriota? Tähtitaivas kaikkine ihmeineen avautui kuvanveistäjän silmien eteen, eikä paluuta entiseen ollut: astronomia tulisi olemaan läsnä kuvanveistäjän elämässä siitä lähtien joka päivä.

Herra "Emile" Wikströmin Pariisin tähtitieteellisen seuran jäsenkortti. Visavuoren museo arkisto.

Wikström asui Pariisissa vain väliaikaisesti, sillä hän rakensi kiivaasti omaa ateljeekotiaan Sääksmäelle, edellisen tulipalossa tuhoutuneen tilalle. Uusi koti valmistui 1902 ja sen viereen uhkea ateljee vuonna 1903. Wikström ei kuitenkaan ollut valmis luopumaan uudesta tähtitieteellisestä harrastuksestaan, joten mikä neuvoksi? No tietysti ihan ikioma tähtitorni, josta voi tarkkailla pohjoisen tähtitaivaan tapahtumia kotonaan milloin vain!

Visavuoren ateljeen tähtitorni. Kuvassa näkyy kupolin ikkuna, joka avattiin taivaan tarkkailua varten. Kupolia on mahdollista pyörittää. Etualalla kaukoputken jalusta, jonka mekanismi auttoi seuraamaan taivaankappaleita kumoten maapallon pyörimisliikkeen.
Wikströmin Pariisista ostettu kaukoputki sekä 1700-luvulta peräisin oleva planeettamalli.

Visavuoren kaukoputki ei nykymittakaavan mukaan ole erityisen tarkka, mutta saattoi sillä joka tapauksessa ihailla esimerkiksi Saturnuksen renkaita. Wikströmin vakavasta suhtaumisesta tähtitaivaan tutkimiseen kertoo se, että hän tallensi piirtämällä taivaan tapahtumia. Visavuoren arkistossa on piirroksia esimerkiksi auringonpilkuista, tietyn päivän tähtitaivaasta ja Marsista.

16.9.1909 tehtyjä havaintoja Mars-planeetasta. Visavuoren museon arkisto.

Luonnontieteet vaikuttivat voimakkaasti 1800-luvun lopun taiteen kehittymiseen. Tekniikka kehittyi ja sitä myötä esimerkiksi juuri kaukoputket ja mikroskoopit antoivat entistä tarkempaa tietoa maailmankaikkeudesta. Emil Wikströmin kirjastoon kuuluu useita tähtiteteellisiä teoksia ja aikakausjulkaisuja, mikä osoittaa, että tähtitiede kiinnosti Wikströmiä nimenomaan tieteenlajina eikä tähtiin ja tähtikuvioihin liitetyn mystiikan takia.

Saksalainen Sirius-lehti kuului Wikströmin tilaamiin tähtitieteellisiin aikakausjulkaisuihin. Visavuoren museo kokoelmat.
Ranskalaisia alan julkaisuja edusti Visavuoressa L'Astronomie. Visavuoren museon kokoelmat.

Suomen tähtitieteellinen seura Ursa perustettiin vuonna 1921. Wikström ei ollut perustajajäseniä, mutta hän oli alusta asti yhdistystä lähellä ja toiminnan suuri kannustaja. Hänen innostuksensa ja merkityksensä suomalaiselle tähtitieteen harrastamiselle tunnustettiin Ursan kauniilla kunniakirjalla jo vuonna 1924. 

Ursan kunniakirja Emil Wikströmille. Visavuoren museon arkisto.

1800-luvun lopulle on paradoksaalista, että samaan aikaan kun luonnontieteitä arvostettiin ja kehitettiin, vastaavasti myös kaikenlaiset salatieteet ja mystiikka nousivat suosioon. Teosofian taudilta ei säästynyt kukaan, vaikkakin aika harvan taiteilijan elämään se jäi pysyvästi vaikuttamaan. Spiritismiä kokeiltiin yleisesti illanvietoissa, myös Wikström muistelee vanhemmiten keskustelujaan vasta kuolleen fennomaani Lauri Kivekkään kanssa. Lauri Kivekäs on jostain syystä ollut spiritismi-istuntojen vakikalustoa, sillä myös ainakin Minna Canthin istunnoissa keskustelut käytiin nimenomaan Kivekkään kanssa.

Heksagrammi Visavuoren asuinrakennuksen salin katossa. Kuusikulmainen tähti on paitsi teosofian, myös monen itämaisen uskonnon perussymboli. Visavuoressa kahden kolmion liitosta syntyvä tähti symboloi harmoniaa.

Tähtitiede oli niin oleellinen osa Emil Wikströmin elämää, että kun hyvä ystävä ja kollega Eric O.W. Ehrström halusi muistaa kuvanveistäjää hänen 50-vuotispäivänään, hän kuvasi kuvanveistäjän tähtitaivaan alla, Visavuoren tähtitornin juurella. Kuvassa ei ole mitään viitettä taiteilijan ammattiin, vaan taiteen sijasta kuvassa tuodaan esille Wikströmin kaksi suurta intohimoa: puutarhanhoito ja tähtitiede. Ystävänsä hyvin tuntien Eric O.W. Ehrström ehkä tiesi, että onnellisimmillaan Wikström oli rakkaiden harrastustensa parissa.

Eric O.W. Ehrströmin lahjoittama emalilaatta Emil Wikströmin 50-vuotispäivänä. Kuvanveistäjä kastelee kuvassa viiniköynnöksiä, ruusut kukoistavat ja taivaalla näkyy Otava. Sinistä taivasta vasten piirtyy Visavuoren ateljeen silhuetti tähtitorneineen. Visavuoren museon kokoelmat.
Visavuoren tähtitorni. Tähtitorni on avoinna yleisölle kesäkautena.

 

Palvi kolumnikuva pieni s100x100 q80 noupscale

Pälvi Myllylä

Pälvi Myllylä on Visavuoren museon johtaja ja taidehistorioitsija, joka suhtautuu tutkimuskohteisiinsa suurella rakkaudella. Työnkuvaan kuuluu olla ajan hermolla, joten hän on kiinnostunut myös uusista trendeistä ja ilmiöistä.