Vallattomia valokuvia

Haluatko nähdä kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljeekodin Visavuoren pyykit tai Mannerheimin takaraivon? Aiemmin tunnistamattomien arkistokuvien joukosta löytyi yllätyksiä, jotka kertovat Visavuoren elämästä ja ensimmäisen, jo vuonna 1896 tuhoutuneen ateljeekodin arkkitehtuurista.

On jokseenkin pysäyttävää, kun sadan vuoden takaa ilmestyy silmiemme eteen ihan uusi, tuntematon valokuva tutusta asiasta. Ajatelkaa vaikka, jos Aleksis Kivestä sittenkin löytyisi valokuva! Tai joku olisi ikuistanut Albert Edelfeltin asunnon Pariisissa, ja kuvassa istuisikin hänen kuuluisin mallinsa Virginie.

Ei sillä, että elämä ihan heittäisi kuperkeikkaa, mutta aika lähellä se oli, kun vuoden alkajaisiksi Vapriikin kuva-arkiston tutkija tunnisti tuntemattomien valokuvien joukosta Visavuoren ensimmäisen, jo vuonna 1896 tuhoutuneen ateljeekodin kuvia. Tuosta ateljeekodista oli aikaisemmin tunnettu vain kaksi valokuvaa, yksi ulkoa ja yksi sisältä. Vapriikin kuva-arkistossa oli kaksi aivan toisenlaista kuvaa, ja vieläpä sellaisia, jotka oli kuvattu juuri eri puolilta rakennusta kuin jo tunnettu ulkokuva. Valokuvat antoivat rakennuksesta enemmän tietoa, kuin meillä oli siitä koskaan ollut. 

Visavuoren ateljeekoti, joka valmistui 1894 ja tuhoutui tulipalossa jo 1896. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

Kuvanveistäjä Emil Wikströmin Visavuori oli kansallisromanttisen kauden ensimmäinen niin kutsuttu erämaa-ateljee, ja se oli esikuvana kaikille tuleville ateljeekodeille: Kalelalle, Halosenniemelle, Ainolalle, Hvitträskille. Visavuori asetti riman korkealle: jos kerran "Viikka-poika" rakensi tällaisen, niin ei kai kukaan taiteilijatoveri voinut jäädä huonommaksi!

Visavuoren ateljeekoti länsipäädystä kuvattuna noin vuonna 1895. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

Aivan erityisen hauska ylempi kuva on siksi, että siinä on etualalla oikein komea pyykkirivistö. Siellä keinuvat kesätuulessa niin kuvanveistäjän työtakki kuin hänen Alice-vaimonsa yöpaitakin. Se, että arki tulee näin lähelle katsojaa, on hyvin harvinaislaatuista tämän kaltaisissa kuvissa. Varsinkin silloin, kun valokuvaaminen oli kallista ja vaivalloista, ei arkipäivän kuvia juurikaan otettu. Kuvat otettiin juhlissa ja juhlahetkissä. 

Arkipäiväisyys saattaa tehdä jostakin muuten täysin merkityksettömästä kuvasta merkityksellisen - tai ainakin hauskan. Yksi Visavuoren kuvakokoelman suosikkikuviani on komea herrasmies vielä komeamman hevosen selässä. Erikoista kuvassa on se, että juuri kuvan ottohetkellä hevonen  onkin päättänyt kakata: häntä on vielä koholla ja maahan on läjähtänyt aimo annos lantaa... Ja sitten vielä se, että tästä varsin kummallisesta yhteensattumuksesta huolimatta kuva on ystävällisellä omistuskirjoituksella annettu Alice Wikströmille! Mitähän kuvalla on haluttu viestiä?

Hups! Ei kai näin pitänyt käydä - ainakaan kuvassa! Kuva: Visavuoren museo.

Emil Wikström oli varsin suosittu muotokuvien veistäjä ja koska korkea-arvoiset mallit eivät pystyneet yleensä istumaan mallina kuin rajallisen määrän istuntoja, täytyi valokuva ottaa avuksi. Wikströmin valokuvista löytyykin mm. marsalkka Mannerheimin, presidentti Svinhufvudin, kapellimestari Kajanuksen, kenraali Waldenin, vuorineuvos Serlachiuksen ja monen muun etu-, sivu- ja takaprofiilikuvat. Oletteko koskaan nähneet marsalkka Mannerheimin takaraivoa? Jotenkin tällainen kuva tekee suurestakin miehestä hellyyttävän.

Marsalkka Mannerheimin takaraivo. Kuva: Visavuoren museo

Visavuoren museon valokuvat löytyvät netistä osoitteesta piipunjuurella.fi. Piipun juurella-palvelussa ovat Forssan, Valkeakosken ja Varkauden museoiden kokoelmat. Vapriikin kuva-arkiston kuvia pääsee selaamaan Siiri-nimisessä kuvapalvelussa. Myös monien muiden museoiden valokuvia ja kokoelmia on avattu nettiin. Museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteinen Finna-palvelu laajenee jatkuvasti, ja Finna-palveluun on juuri nyt avattu laajennus, jossa on vapaaseen - myös kaupalliseen käyttöön - tarkoitettuja kuvia. Tutustukaa!

Visavuoren tuhoutuneen ateljeekodin kuvien tunnistaminen oli ihana ihme, ja se muistutti samalla siitä, miten tärkeää valokuviin olisi aina lisätä tieto sen sisällöstä: missä kuva on otettu, milloin ja ketä kuvassa esiintyy. Nyt kuvakokoelmissa on valtava määrä hienoja valokuvia, joilla ei käytännössä ole mitään arvoa, kun niiden sisällöstä ei tiedetä mitään.

Jos siis törmäät museoiden kuvia selaillessasi tuntemattomana pidettyyn aiheeseen ja sinä tunnistat sen, ole rohkeasti yhteydessä kuvan omistavaan museoon. Otamme lisätietoja kaikista kokoelmiin liittyvistä asioista mielellämme vastaan!

Forssan, Valkeakosken ja Varkauden museoiden Piipun juurella -kuvapalvelu

Museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteinen Finna-palvelu