Venetsialainen gondoli - Valkeakoskella!

Suurilla persoonilla on usein suuria ajatuksia – ja pähkähulluja suunnitelmia. Sellainen suuri persoona oli Valkeakosken patruuna, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n johtaja Juuso Walden (1907-1972). Jos Juuso päätti jotakin, se myös toteutui, vaikka kyseessä olisikin ollut jokin niin mahdoton tehtävä, kuin gondolin ostaminen Valkeakoskelle.

Valkeakosken gondoli nykyisessä sijoituspaikassaan Myllysaaren museossa (Kanavanranta 3, Valkeakoski). Kuva: Juha Myllylä

Keväällä 1963 Valkeakoskella valmistauduttiin Teollisuus- ja maatalousnäyttelyyn. Juuso Walden halusi tarjota näyttelyn kutsuvieraille jotakin sellaista, mitä he eivät ole missään muualla kokeneet: gondoliajelun Valkeakosken rannoilla. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä venetsialaiset pitävät gondoleita kansallisaarteinaan, ja niiden myyminen kaupungin ulkopuolelle on kielletty. 

Gondolin ostaja törmäsi myös siihen tosiasiaan, että gondolit ovat Venetsiassa perinteitä kunnioittavien sukujen ja osuuskuntien omistuksessa. Jo suku myi gondolin, myi se samalla oman toimeentulonsa ja menetti kaupunkilaisten silmissä arvostuksensa.

Gondolin keulan rautainen kärki kuvaa muinaisjumala Dogien päähinettä ja sen alla oleva kaari kuvaa Rialton siltaa. Gondoliin päin osoittava väkänen on San Giorgion saari. Kaaren alla olevat sakarat ovat Venetsian kuuden kaupunginosan vertauskuvia ja niiden välit symboloivat kaupungin toreja. Dogien päähineeestä alkava, gondolin alle jatkuva metallinen osa kuvaa Canale Grandea, Venetsian päävirtaa. Kuva: Juha Myllylä

Tällainen pikkuseikka ei kuitenkaan Juusoa pysäyttänyt. Kuin ihmeen kaupalla hän onnistui löytämään Venetsiasta suvun, jolla oli omistuksessaan useampi gondoli ja he suostuivat myymään Valkeakoskelle yhden. Kaupan yhteydessä sovittiin myös, että gondolin mukana Valkeakoskelle matkustaa gondolieri, joka auttaa gondolin käyttöönotossa ja kouluttaa suomalaisia gondolierejä.

Gondoli saapui Venetsiasta laivalastina Raumalle, josta se kuljetettiin rautateitse Valkeakoskelle. Gondolieri Gian Paolo Berlese ohjasi gondolin puhdistusta ja auttoi sen vesillelaskussa. Gondoli esiteltiin yleisölle näyttävästi Teollisuus- ja maatalousnäyttelyn yhteydessä ja Gian Paolo Berlese kyyditsi sillä näyttelyn kunniavieraita. 

Valkeakosken Teollisuus ja Maatalousnäyttelyn kunniavieraisiin vuonna 1963 kuului presidentti Urho Kekkonen puolisonsa Sylvin kanssa. Gondolierina Gian Paolo Berlese. Kuva: Valkeakosken kotiseutuarkisto.

Tarina kertoo, että Berlese ehti juuri ja juuri kouluttaa seuraajiaan hoitamaan gondolierin tehtäviä, ennen kuin hänet vähän ennen aikojaan passitettiin takaisin Venetsiaan: tumma ja komea gondolieri sai Valkeakosken naisväen tunteet kuohumaan siinä määrin, että hänen pikainen poistumisensa paikkakunnalta koettiin tarpeelliseksi...

Gondolin keskiosassa on pronssiset merileijonakuviot. Kuvio on muodostunut alun perin Venetsian tunnuksina olleista delfiinistä ja leijonasta. Kuva: Juha Myllylä

Teollisuus- ja maatalousnäyttelyn jälkeen gondolin käyttö oli keikkaluontoista. Yhtyneitten Paperitehtaitten tärkeimmät vieraat saivat gondolin aina liikkeelle, mutta 1970-luvun alussa sen käyttö vesillä hiipui. 1970- ja 1980-luvuilla gondoli kiersi lähinnä näyttelyesineenä messuilla.

Valkeakosken Vesiveikot kunnostivat gondolin käyttökuntoon jälleen kesällä 1988, gondolin 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Tämän jälkeen gondoli oli varastossa, kunnes se saatiin nykyiselle paikalleen Myllysaaren museoon vuonna 1997. Gondolin omistaa edelleen UPM-Kymmene Oyj.

Gondolin keulaosan puureliefit ovat muinaistarujen mukaan syntyneitä. Niissä nähdään venetsialaisia taistelemassa meren villieläinten pyydystämiseksi. Samassa kohtaa kulkevassa metallilistassa voi nähdä kaiverrettuina nimet GianCarlo ja Marella, jotka ovat mahdollisesti vastaavan puusepän vanhimman pojan ja tyttären nimet. Kuva: Kati Hara-Fabin

Ensimmäiset gondolit rakennettiin Venetsiassa 700-luvulla. Nykyisten gondolien perusmalli on peräisin 1200-luvulta. Valkeakosken gondolin malli on vuodelta 1882 ja se on rakennettu vuosina 1944-45. Gondolin pituus on 11,15 metriä, leveys 1,46 metriä ja korkeus 1,80 metriä. Siihen mahtuu 5 matkustajaa gondolierin lisäksi. 

Valkeakoskella ollaan hyvin ylpeitä gondolin olemassaolosta, sillä perimätiedon mukaan Venetsian ulkopuolella aidon gondolin voi nähdä vain kolmessa paikassa: Hollywoodissa, Amsterdamissa ja Valkeakoskella!

Gondolin runko on kastanjapuuta, ja kauniisti veistetty hankain kirsikkapuuta. Kuva: Juha Myllylä

 

 

Palvi kolumnikuva pieni s100x100 q80 noupscale

Pälvi Myllylä

Pälvi Myllylä on Visavuoren museon johtaja ja taidehistorioitsija, joka suhtautuu tutkimuskohteisiinsa suurella rakkaudella. Työnkuvaan kuuluu olla ajan hermolla, joten hän on kiinnostunut myös uusista trendeistä ja ilmiöistä.