Vintagemuotinäytös kulissien takaa

Olen viimeiset pari viikkoa valmistellut Antiikki 2018 tapahtumassa pidettävää muotinäytöstä. Kun minua tehtävään pyydettiin, en miettinyt hetkeäkään. Olihan ihanaa tehdä työtä muodin, vanhojen vintagevaatteiden, asusteiden  ja korujen parissa.

 

Matkan varrella olemme inspiroituneet vanhoista valokuvista, harjoitelleet 1920-luvun cow-tail jalkaliikettä, pakertaneet lainekampauksen ääressä ja imeneet itseemme menneen ajan nostalgiaa.

Malleiksi halusin nuoria energisiä naisia. Ensinnäkin he mahtuvat myös niihin kaikkein pienimpiin asuihin, joita itse vintageliikkeissä vain kaiholla katselen. (Kyllä ihmiset olivat siroja entisaikaan.) Toisekseen tanssikoulu DCA:n tytöt keräsivät matkarahaa tuleviin tanssin EM- ja MM-kisoihin, joten heidän tanssitaitonsa ja liikunnallisuutensa myötävaikutuksella uskon, että näytöksestä tulee hieman erilainen kuin perinteiset muotinäytökset.

Koreografiksi sain palkitun tanssijan ja koreografin Alex Komulaisen, jonka luovuus yhdistää uutta modernia tanssia vanhoihin tanssiliikkeisiin saa aikakaudet elämään myös tässä päivässä. Kuva harjoituksista.
Meillä oli myös hauska kuvauspäivä Pia Inbergin studiolla. Lopputulosta voit sitten ihailla tulevasta Antiikki & Designlehden juhlanumerosta.

 

Tytöistä kuoriutui aikakautensa kaunottaria. Kuvassa Verna.

Kaikki pyytämäni vintageliikkeet tulivat innolla mukaan. Valitessamme ja sovittaessamme vaatteita tyttöjen kanssa en voinut kuin ihailla sitä ammattitaitoa ja tietoa, joka näiden liikkeiden pitäjillä oli. Opin valtavasti heiltä rakentaessamme aikakauden henkisiä tyttöjä.

Tärkeä osa pukeutumista on myös se, mikä ei näy. Christian Dior onkin sanonut: "Without Foundations there is no Fashion" viitaten alusvaatteisiin. Niillä rakentuu oikea silhuetti.
Yasminilla on kädessään hansikkaanlevitin, jonka käyttöä meille neuvoi Ruutu Rouvan ihana omistaja.

 

Osa tytöistä asustettiin juuri oman aikakautensa vaatteisiin, mutta koska itse rakastan yhdistää tyylejä, joidenkin tyttöjen vaatteisiin on yhdistetty pariakin aikakautta. Jopa ihan nykymuotia. Myös koruissa voi mielestäni hyvin yhdistellä aitoja koruja pukukoruihin.

Asuihin on aina yhdistelty eri aikakauden koruja. 1970-luvulla vanhat korut yhdistettiin hippityyliin.
Tapio Wirkkalan kaunis Hopeakuu-koru ihastutti, koru Frankly My Dearista.

 

VSE:n koruvalikoimaa
JenniMariaKyllikki valmistaa hiuskoruja ja hattuja. Ne eivät ole vintagea, vaan uusia, mutta niissä on nostalginen henki. Tämä sulkakoriste hiuksissa kruunaa kampauksen kuin kampauksen.

Aikakauteen sisäänpäästäkseen ei riitä, että pukeutuu aikakauden vaatteisiin. Kerroin tytöille myös siitä, mitä "heidän aikakautenaan" myös tapahtui. Miksi 1940-luvulla kengät saattoivat olla paperista tai miksi huulien punaaminen oli rohkeaa 1920-luvulla.

Siivistä tuli 1960-luvun kaunotar Twiggyn henkeen, kun saimme hänen silmiinsä upeat rajaukset ja irtoripset.
Aikakauden kampausten valmistaminen ei ollut nopeaa tai helppoa. Miten ihmeessä entisajan ihmisillä on ollut aikaa kaikkeen tähän, tytöt ihmettelivät. Sinin poninhäntäkampaus oli niitä helpoimpia.
Ineksen "Victorian Rolls"-kampaus oli taas niin vaativa, että turvauduimme kampaajan apuun. Kampaus Sari Frimanin käsialaa, Parturi-Kampaamo Elite. Asu Play It Again Sam

 

Missioni tällä näytöksellä on rohkaista meitä kaikkia, mutta erityisesti nuoria, löytämään vintageliikkeet. Kulkiessani ketjuliikkeiden vaateosastoilla, niiden tarjonta on lähes yksi yhteen vintageliikkeiden kanssa: hippityyliä, chanelhenkisiä tweedjakkuja, pitkiä tyllimekkoja, bikertakkeja ja asuja, jotka olisi voinut löytyä myös isovanhempien vaatekomerosta. Niin, muoti on ikuista kiertokulkua.

Diorin laukku 1980-luvulta on tämän hetken ykköstrendejä, Frankly My Dearin omistaja kertoi, että niitä kysytään jatkuvasti. Diorhan on ottanut myös uusiin laukkuihinsa monogrammikuosin takaisin. Vintagena vastaavan saa edullisemmin.
Marilyn-näyttelyn kaunis Puccin silkkipaita. Juuri sitä, mitä nytkin myydään.

Miksi ostaa vintagevaate? Vintagevaatteet on tehty aikoinaan laadukkaasti kestämään. Niiden ostaminen on myös ekoteko ja huolella valmistettu asu, joka on palvellut hyvin edellistä omistajaansa, palvelee vielä pitkään.  Lisäksi se on juuri nyt huipputrendikästä: stylistit yhdistävät vintagevaatteita uusiin luomuksiin luodessaan persoonallista tyyliä. Uskon, että vintageilmiö tulee tästä vielä kasvamaan. Vapriikin iki-ihanasta Marilyn näyttelystä , josta taannoin kirjoitin, olisin voinut napata mukani jokaisen tähden vintageasun, joka siellä oli, niin kauniita ne olivat. Muodilla ei ole enää yhtä tiukkoja rajoja: se on yhtäaikaa mennyttä ja tätä hetkeä.  

Yksityiskohta Stockmannin ateljeessa valmistetusta iltapuvusta, Soma Oma.

Viime keväänä ihastuin myös näyttelijä Rita Morenon vintageasuun  punaisella matolla. Hän oli pukeutunut samaan asuun -tosin hieman modifoituna-  kuin vuonna 1962, jolloin hän sai Oscarin roolistaan West Side Storyssä. Tämä jos mikä kertoo, että laadukas asu on ikuinen. 

Jos ikinä päsisin Oscarjuhliin, kaulassani olisi varmasti tämä englantilainen Vintagekoru A. Tillanderilta. Ihastuin sihen valtavasti etsiessäni koruja näytökseen.

 

Koska juonnan kaksi näytöstä, kärsin positiivisesta pukukriisistä. Oli liian monta ihanaa, josta valita. Yksi vaihtoehto oli tämä kaunis asu, joka löytyi Soma Omasta. Se on 1960-luvulta ja siinä on aitoa Jackie Onassis-henkeä.
Asusteet ovat se, mikä viimeistelee tyylin. Kaunis vintagevarjo Soma Omasta valloitti sydämeni.

 

Ellenin 1930-luvun kenkä on kultainen. Kuinkas muutenkaan?
Myös laadukas nykysuunnittelu on tulevaisuuden vintagea. Oy Tillander Ab:n kaunis Luna-koru on jo nyt klassikko.

Tule ihastumaan Vintagemuotinäytökseen Antiikki 2018 tapahtumassa Messukeskuksessa 15.9. 2018 klo 12 ja 14.

Mukana:

Antiikki & Design lehti

Antiikki 2018

Habitare 2018

Tanssikoulu DCA

A. Tillander 1860

Bukowskis Finland

Frankly My Dear

Frida marina

JenniMariaKyllikki

Oy Tillander Ab

Pieni Sydän Secondhand

Play It Again Sam

Ruutu Rouva

Saidan Verhoomo & Vintage

SOFINAH Shop

Soma Oma

VSE Vintage Style Event

 

 

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.

Seuraa meitä somessa