Vuosisadan rakkaustarina – tämäkin!

Ei arvannut suomalainen laulajatähti Elli Forssell, millaisen yllätyksen elämä oli hänelle varannut, kun hän lähti konserttimatkalle Liivinmaalle, nykyiseen Latviaan,  vuonna 1902. Riiassa pidettyyn konserttiin saapui ystävien houkuttelemana nimittäin etevä, nuori ja komea taidemaalari Janis Rozentāls, joka rakastui Elliin ensi silmäyksellä. Tarinan mukaan taiteilijalta kysyttiin konsertin jälkeen, mitä hän piti laulajattaresta ja Janis vastasi: "Tottakai pidin, hänhän on tuleva vaimoni!" Elli itse sai tiedon "kihlauksesta" vasta myöhemmin samana iltana!

Ihana laulajatar Elli Forssell. Kuva: Visavuoren museon arkisto

Salamarakastuminen oli kuitenkin molemmin puolinen, sillä yhteisymmärrys kihlauksesta todellakin syntyi saman tien. "Ensi katseemme jo lahjoitti meidät toisillemme – ikuisesti!", muistelee Elli. Kihlaus julkistettiin muutamaa päivää myöhemmin asianajaja Grosswaldin kotona Riiassa, samassa kodissa, jossa pariskunta oli tutustunut. Kihlajaisissa riemuittiin paitsi kahden nuoren liittoa, myös kahden sukulaiskansan yhteyttä: ”Ei ainoastaan Grosswaldin perhe, ja ne lähimmät ystävät, jotka siellä läsnä olivat, iloitsivat, ei, koko maailma iloitsi meidän kanssamme, taivas tuolla ulkona hehkui niin kultaisena, niin täynnä riemua ja iloa.”

Janis Rozentālsin taiteilema hääkutsu pariskunnan häihin. Hääkutsua painatettiin eri kielillä, pariskunnan hyvä ystävä Emil Wikström sai kutsun suomeksi. Visavuoren museon arkisto.

Häät olivat suuri seurapiiritapahtuma Suomessa ja samalla pariskunnan liitto sai yllättäviä symbolisia ja poliittisiakin merkityksiä, sillä vuosisadan alussa elettiin sekä Suomessa että Liivinmaalla vaikeita aikoja. Elli hehkuttaakin surutta: ”Koko luonto iloitsi lättiläisen ja suomalaisen liitosta, ja olihan sitä syytäkin. Meidän liitollamme on suuri kansallinen merkitys, historiallinen merkitys – ensi kertaa kai nämä kansat yhtyvät niin jaloilla edustajilla – tästä tulee ihanata taidetta tulevaisuudelle!”

Elli ja Janis Rozentālsin kaksoismuotokuva Janis Rozentālsin maalaamana. Kuva: Latvian taidemuseo.

Pariskunnan yhteinen kieli oli aluksi saksa, vaikka Ellin mielestä se oli "aivan liian banaali niin pyhälle tunteelle kuin meidän rakkautemme". Mutta pian sujui jo Elliltä "lätin" kieli, sillä pariskunta muutti Helsingissä pidettyjen häiden jälkeen Riikaan. Heidän taiteilijakodistaan tuli pian lättiläisen kulttuuriväen kohtauspaikka. Rozentālsien koti sijaitsi yhdessä Riikan kauneimmista jugend-taloista, ja siinä sijaitsee nykyään Janis Rozentālsin museo. 

Elli ja Janis Rozentāls vieraineen kotonaan Riiassa. Kuva: Visavuoren museon arkisto.

Janis Rozentāls oli täynnä ihanteita ja intoa. Hän tutustui Suomessa johtaviin taiteilijoihimme ja näki, miten heidän taiteensa nostatti Suomen itsetuntoa. Janis kirjoitti Ellin isälle, että "salainen kaipuuni onkin, että minusta tulisi lättiläisille jotakin samanlaista, jos vain vähäiset lahjani ja ulkoiset olosuhteemme antavat siihen mahdollisuuden."  Tämä salainen kaipuu toteutui hyvinkin, sillä Janis Rozentālsia pidetään nykyään Latvian kansallistaiteilijana.

Janis Rozentāls: Elli imettää. Kuva: Latvian taidemuseo

Ensimmäisen maailmansodan syttyminen oli musertaa Janisin. Hän oli haaveillut lättiläisen kulttuurin noususta ja nyt hänestä tuntui, että kaikki mitä oli saatu aikaan, tuhoutui. Perhe muutti sodan jaloista Suomeen vuonna 1915 ja asettui asumaan Kulosaareen. Perheessä oli kolme lasta, ja vaikka Janis palvoi vaimoaan ja perhettään – minkä voi hyvin nähdä lukemattomissa ihastuttavissa maalauksissa, jotka hän on Ellistä ja lapsista tehnyt – ei pariskunta välttänyt mustasukkaisuudelta. Tumma ja tulinen Janis sai helposti ihailijoita, naapurina asunut Aino Kallas on muistelmissaan tunnustanut avoimesti rakastuneensa taiteilijaan.

Janis Rozentāls: Omakuva. Kuva: Latvian taidemuseo

Tapaninpäivän iltana, vuonna 1916, Janis Rozentāls yllättäen kuoli sydänkohtaukseen, vain 50-vuotiaana. Hänet haudattiin Helsinkiin, mutta hautajaisiin saapuneet latvialaiset ystävät lupasivat: ”Nuku Suomen kylmässä maassa, kunnes me tulemme ja noudamme Sinut kotiin.” Latvian itsenäistyttyä maailmansotien välissä Janis Rozentālsin arkku todella siirrettin Riian Metsähautausmaalle.

Elli Rozentāle muutti lapsineen takaisiin Riikaan 1920-luvulla. Hän eli läpi vaikeiden aikojen, ja pessimismi valtasi hänet toisen maailmansodan aikana. Kun hän kuoli 71-vuoden ikäisenä kesällä 1943, hänen lapsensa kirjoittivat: ”Hän kuoli niin rauhallisesti ja tyyneesti. Se että on tällaiset ajat ja emme tiedä mitään tulevaisuudesta, joka on niin epävarma, helpoittaa meillä sen ajatuksen ettei häntä enää ole meidän keskellä. … Hän oli niin valoisa ihminen, ettei hän vaan meille lapsille oli suuresta merkityksestä, mutta koko ympäristöä hän valaisi.”

Janis Rozentāls: Elli lapsi sylissä. Kuva: Latvian taidemuseo

Tänä vuonna Janis Rozentālsin syntymästä on kulunut 150 vuotta ja Latviassa sitä juhlitaan näyttävästi. Latvian taidemuseon Rozentāls-näyttelyn yhteyteen tulee myös Suomea koskea osuus. Seuraa museon sivuja: http://lnmm.lv/lv/lnmm

Myös Suomessa toimiva Rozentāls-seura juhlistaa Rozentālsin 150-juhlavuotta tuottamalla kiertonäyttelyn Rozentālsin suhteesta Suomeen. Näyttely avataan Virka-galleriassa Helsingissä syyskuussa 2016 minkä jälkeen se kiertää ympäri maata. Rozentālseista lisää seuran kotisivuilla:  http://www.rozentals-seura.fi/ .