Wirkkaloiden Hanko

Perhehistorioitsijana pohdin usein miestä ja naista myytin takana. Miillainen oli suurmiehen lapsuus? Perhe? Koti? Millaiset eväät taiteilija sai kotoaan ja mikä merkitys oli kodin antamalla aineettomalla perinnöllä?

 

Hangon museo on ollut aikoinaan kasarmirakennus.

Käytyäni Hangon museossa katsomassa Wirkkaloiden perheestä kertovaa näyttelyä, en ihmettele, miksi Tapio Wirkkalasta ja hänen veljestään tuli taiteilijoita. Tapio Wirkkalan molemmat vanhemmat Ilmari (1890-1973) ja Selma os. Vanhatalo (1892-1982)  olivat taiteellisesti lahjakkaita. Ilmari Wirkkalan isä oli räätäli, mutta hänen taustastaan löytyy myös yhteys kaustilaiseen kirkonrakentajasukuun. Wirkkaloiden perheessä taiteellisuus ulottui puolisoihin ja jatkui myös seuraavissa polvissa, mutta Hangon museon näyttely on keskittynyt pääasiassa Ilmari ja Tapio Wirkkalan tuotantoon. Ensiksi mainittu oli paitsi Tapio Wirkkalan isä, myös kuvanveistäjä, taidemaalari, rakennusten suunnittelija sekä ensimmäinen hautausmaa-arkkitehti. Jälkimmäinen myyttisiin merkityksiin kohonnut Suomen merkittävin muotoilija.

Tunnetuin Ilmari Wirkkalan työ Hangossa lienee meren äärellä sijaitseva Vapaudenpatsas Bulevardin päässä. Se on yksi Hangon symboleista. Hän laati piirustukset lähes kaikkiin sisällissodan muistomerkkeihin. Ilmari Wirkkalalle sisällissota merkitsi Vapaussotaa.

 

Miksi Hanko? Mikä oli Wirkkaloiden side kaupunkiin? Ilmari Wirkkala oli muuttanut Hankoon jo vuonna 1911, jonne hän toi sittemmin myös nuorikkonsa Selman os. Vanhatalon. He avioituivat Hangossa vuonna 1914. Ateneumin taidekoulua käynyt Ilmari Wirkkala sai heti valmistuttuaan toimen hankolaisen kiviteolliuusyrityksen Granit Oy:n taiteellisena johtajana. Wirkkalan perheen molemmat pojat Tapio ja Tauno Wirkkala syntyivät Hangossa.

Monet maalaukset Hangosta kertovat taiteilijan rakkaudesta kaupunkia kohtaan, Ilmari Wirkkala 1917
Vaikka perhe myöhemmin muutti pois Hangosta, suhde Hankoon jatkui. He loivat kaupungissa asuessaan elinikäisiä ystävyyssuhteita ja viettivät poismuuttonsakin jälkeen siellä kesiään. Myös Tapio Wirkkala kävi 1950-60-luvuilla oman perheensä kanssa Hangossa. Ilmari Wirkkalan maalaus Hangonkylästä.
Tapio ja Tauno Wirkkalan vesileikkejä.

Suurten taiteilijoiden kohdalla jää usein pohtimaan, miten myytti syntyy? Pelkkä tuotanto ei siihen yksin riitä, vaan osin se rakennetaan tarinoiden kautta ja niitähän Tapio Wirkkalasta riittää. En nyt malta olla kertomatta myös muutamaa hänen lapsuuteensa liittyvää hauskaa anekdoottia. Kuulemma Tapio Wirkkalan syntymän hetkellä hän huusi niin kovaa, että se kuului naapuriin saakka. Selvää suurmiesainesta siis. Tapio Wirkkalan varhaislapsuuteen liittyy myös toinen anekdootti, joka predestinoi hänen kohtaloaan. Kirjassa "Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II" kerrotaan tarina seuraavasti: "Ennenkuin Tapio  oppi puhumaan, hän kiukutteli usein, kun ei osannut ilmaista asiaansa. Selma-äiti tyynnytteli oikuttelevaa esikoistaan ja käveli edestakaisin poika sylissään. Kun he tulivat piirongin kohdalle, senkin päällä oli kynä, jonka poika nappasi käteensä ja paperiakin. Silloin kiukuttelu loppui ja kasvot sulivat hymyyn. Se oli Ilmari-isän mieleen ja hänen kerrotaan sanoneen tyytyväisenä, että pojasta tulee taiteilija."

Perhe asui Esplanadi 73:ssa, joka oli tuolloin Hangon Graniitin omistuksessa. Talo ei sijainnut kylpyläpuiston puolella, vaan sijaitsi radan pohjoispuolella, jonne monet suomenkieliset tuolloin rakennuttivat talojaan. Rakennuksen piirustukset on laatinut Gustaf Welander vuonna 1909, joten talo oli uudenkarhea Wirkkaloiden siihen muuttaessa. Talossa oli tuolloin neljä huoneistoa, yhteensä 11 huonetta. Huoneissa oli kaakeliuunit tai kamiina. Talo on purettu muutama vuosi sitten. Kuva: Kaarle Lange

 

Interiööri Hangon kodista vuodelta 1917. Rakastettu Selma miehensä Ilmarin kuvaamana

Perhe-elämä Hangossa näyttäytyy kuvissa ja maalauksissa idyllisenä. Ilmari Wirkkalan kotiaiheisista maalauksista tulee mieleen Carl Larssonin kotikuvaukset. Ilmari Wirkkala kuvasi kaunista vaimoaan valkeassa leningissä, heidän yhdessä rakentamaansa kotia ja pienokaisia kylvyssä. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Perhettä on tarkastelteltu rakastavan katseen kautta. Koti on ollut ilmeisen tärkeä ja sitä on sisustettu huolella. Se on ollut selvästi kummankin puolison projekti.

 

Myös Selma oli taiteellisesti lahjakas. Hän harrasti puunveistoa ja teki tekstiilitöitä mm. tämän alttaritaulun. Hän viljeli itse pellavaa, kehräsi itse lankansa ja kutoi töitä kangaspuilla.

 

Eräs näyttelyn viehättävimmistä esineistä oli vanha sininen komeronovi, johon oli maalattu kauniit koristeet. Se on todennäköisesti koristanut perheen Hangon kotia. Alempi pannoo kuvaa Selma ja Tapio Wirkkalaa.

 

Härkään liitetään taiteessa on monta eri merkitystä: se on kristillinen evankelista Luukkaan symboli ja voi liittyä myös horoskooppeihin. Alkuhärkä, sukupuuttoon kuollut eläin, puolestaan on myyttinen ja myös seksuaalinen, miehisen voiman symboli. Ilmari Wirkkalan työssä kallistuisin tulkintaan, jossa härkä viittaisi antiikin taiteeseen: häränhahmon ottaneisiin jumalolentoihin tai klassiseen minotaurusmyyttiin.

 

Tapio Wirkkalan maalauksissa kuvataan idyllistä pastoraalimaisemaa klassismin hengessä.

 

Ilmari Wirkkalan maalauksissa näkyy paitsi klassismin vaikutteet, myös myös aikakauden vitalismin ihanteet. Hahmot ovat alastomia, parhaassa kukoistuksessaan ja ilmassa leijuu rakkaus.
Ilmari Wirkkalan pehmeästä puolesta kertoo myös kirja, jonka isoisä Ilmari Wirkkala oli tehnyt vuonna 1946 lapsenlapselleen, "Murmelille".

 

Tapio Wirkkalan kipsivalos opiskeluajalta vuodelta 1933-36
Tapio Wirkkalan kaunis vati
Tapio Wirkkala arkisemmat lasiesineet, tunnetuimpana kenties Ultima Thule sopii kauniisti vanhan museorakennuksen tunnelmaan.
Tauno Wirkkala oli myös muotoilija, Hänen tunnetuimpia töitään on Revontulimalja, joka löytyi aikoinaan lähes joka kodista.

Näyttely ei kerro perheen sisäisistä mahdollisista jännitteistä. Oliko niitä edes? Tutkija minussa heräsi kuitenkin pohtimaan millaista oli tulla määritellyksi jonkun poikana, veljenä, vaimona äitiinä tai sisarena? Erityisesti mietin, millainen dynamiikka kahden taiteilijaveljeksen Taunon ja Tapion välillä vallitsi? Miltä tuntui jäädä mainetta niittäneen isoveljen varjoon? Kuvaavaa on, että Taunolle näyttelyssä oli omistettu vain yksi vitriini. Esillä on myös Helena sisaren tekstiilityö.

Helena Korvenkontion tekstiilityö Laiva 1940-luvulta.

 

Näyttely oli ihanan intiimi kurkistus menneeseen aikaan, 1900-luvun alun taIteilijaperheen elämään. Mielestäni paikallinen teema Hangon museon näyttelyssä tuo aina lisäarvoa, jotain sellaista, mitä muualla ei näe. Wirkkaloiden perheestä kertovassa näyttelyssä saa uuden näkökulman jopa sellaiseen ikoniseen henkilöön kuin Tapio Wirkkala.  Lisää tällaista, kiitos!

 

Hangon Museo avoinna 20.5-31.8. ti-su klo 11-16 to 1myös klo 18-19 

Lähteet:

Kansallisbiografia

Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II :Birgitta Eksteröm Söderlund, Marketta Wall

 

 

 

 

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.