Aurinkolasit vintagetyyliin

Kevään kuumin vintageasuste on tietysti aurinkolasit. Tyyleistä löytyy jokaiselle jotakin. Optikko Matti Piipponen esittelee kokoelmaansa ja kertoo, kuinka innostus vanhoihin kehyksiin syttyi.

– Olen ammattini puolesta etuoikeutetussa asemassa muihin keräilijöihin nähden. Etsiessäni myytävää liikkeeseeni olen tehnyt löytöjä kollegoideni vanhoista varastoista, Matti Piipponen sanoo. Päässään hänellä on Burt-lasit, jollaisista innostus alkoi.

Teini-ikäisenä Matti Piipposen oli saatava Burt Reynolds -pilottilasit. Piipposen kaveriporukka yritti pysyä kaikin keinoin erossa valtamuodista, ja Burteiksi kutsutut suuriruutuiset, muodista poismenneet lasit tarjosivat tähän mahdollisuuden.

Burtien metsästäminen alkoi vitsistä, mutta kun Piipponen lopulta löysi omansa, hän vaikuttui kehysten laadukkuudesta ja viimeistellyistä yksityiskohdista. Hän alkoi koluta kirpputoreja toivoen, että löytäisi lisää vintageaurinkolaseja – ja löytyihän niitä!

Enimmillään Piipposen kokoelmaan kuului satoja 1950–80-lukujen aurinkolaseja ja silmälasinkehyksiä. Nyt pokia on enää satakunta, mutta ne ovat sitäkin mieluisampia.

– Periaatteenani on, että kaikki kokoelmani lasit ovat käytössä, Piipponen kertoo.

Myös vaimo ja perheen kolme lasta sonnustautuvat aina vintagelaseihin.

Punaiset kulmikkaat pilottityyliset lasit ovat tavoiteltu harvinaisuus, Kosok E. Dietrichin ainoa tiedossa oleva kehysmalli. Ylinnä Matsudan 2809-malliset steampunk-lasit.

Ei piilottelua vaan asuste

Piipponen asettaa kulmikkaat, kulmista yhtyvät flat top -lasit nenälleen ja kohentaa ryhtiään.

– Aurinko- ja silmälasit ovat asuste, mutta niiden linssien läpi on myös kiva katsella maailmaa. Toisin kuin Suomessa on totuttu ajattelemaan, aurinkolasien takana ei suinkaan piilotella, vaan niihin pukeudutaan, Piipponen teroittaa.

Valmistuttuaan optikoksi hän on saanut keskittyä myös työnsä puolesta vintagekehyksiin. Hänen optikkoliikkeestään, Runebergin silmälasista Helsingin Töölössä löytyykin vaikuttava määrä viime vuosikymmenten silmä- ja aurinkolasimuotia. Oma kokoelma pysyy liikkeen tarjonnasta erillisenä kokonaisuutena.

Kansainvälisistä keräilijöistä suurin osa on merkkikeräilijöitä, jotka suosivat Versacen ja Cazalin kaltaisia huippubrändejä. Piipposen mukaan vintagekehykset puhuttelevat keräilijöiden lisäksi enenevissä määrin myös muodin edelläkävijöitä ja niitä, jotka etsivät uniikkeja juttuja.

Ranskalaiset kissalasit mielletään tyypillisiksi naisten ”fiftarilaseiksi”.

– Vaikka pokat ostaisi optikkoliikkeen ”puolijemmasta”, niiden löytäminen on kirpputorilöytöön verrattava kokemus, Piipponen hehkuttaa.

Peruspokat irtoavat ammattimyyjiltä yleensä satasella, mutta harvinaisuuksista saa pulittaa jopa tuhansia euroja.

Piipponen pitelee kädessään Savile Row -merkkisiä silmälasikehyksiä ja kertoo lontoolaisen firman tarinaa, joka juontaa 1800-luvulle asti. Miten paljon tietoa arkisten esineiden taakse kätkeytyykään. Silmä- ja aurinkolasimuoti avaa muodin lisäksi näkökulmia teknisiin innovaatioihin, käsityötaitoon ja jopa maailmanpolitiikkaan.

– Hienointa keräilyssä on, että edes kymmenen vuoden harrastus ei avaa kuin pienen osan alasta. Välillä tulee vastaan iloisia jälleennäkemisiä, mutta usein myös aivan uutta. Elämä vintagepokien kanssa on sanoinkuvaamattoman kiehtovaa.

Servinin 1960-luvun aurinkolasit (keskellä) edustavat vuosikymmenen tyyliä tyypillisimmillään.

Hoida laseja oikein

Pitkään alalla olleilla optikoilla on usein varastossaan myymättä jääneitä kehyksiä. Kysy rohkeasti! Myös eBayn kaltaiset nettihuutokaupat myyvät vintagekehyksiä.

Vanhoihin, käytettyihin laseihin kannattaa vaihdattaa uudet linssit.

Vesipesu on paras sekä linsseille että pokille. Älä käytä puhdistusliinaa varsinkaan, jos ilmassa on katupölyä.

UV-säteily ja hiki vaalentavat muovia vääjäämättä, mutta välttämällä hiuslakkaa ja meikkivoidetta saat kehykset pysymään paremmassa kunnossa.

Seuraa meitä somessa