Erik Bruun - Norpan ja Jaffan piirtäjä

Graafikko Erik Bruun on jatkanut työskentelyä yli 90-vuotiaaksi kotonaan Suomenlinnassa. Hänen työnsä seteleistä julisteisiin ovat jo yli 60 vuotta kuuluneet suomalaisten elämään.

– Ajattelen, että käyttögraafikon tulee olla ammatissaan leikkimielinen keksijä, Erik Bruun sanoo.

Erik Bruunin (s. 7.4.1926) ja hänen puolisonsa Sinikka Bruunin Suomenlinnan-kodin olo- ja ruokailuhuoneen ikkunoista avautuu maisema merelle.

– Saamme asua ainutlaatuisessa paikassa. Jokainen aamu on omanlaisensa, maisema ikkunasta aina erilainen. Ennen kuin paneudun aamulehden lukemiseen katselen merta ja lintuja, Erik Bruun sanoo.

Luonto ja erityisesti eläimet ovat aina olleet hänelle rakas inspiraation lähde. Työhuoneen seinältä meitä tarkastelevat hänen piirtämänsä tuikeakatseinen huuhkaja ja havunoksa kainalossa kahdella jalalla seisova karhu.

Erik Bruunilta tilattiin karhu, joka oli valittu Suomen kansalliseläimeksi. Hän otti mallia Korkeasaaren karhuista.

– Kansallislintumme laulujoutsen oli jo valittu. Myös kansalliseläin piti saada. Karhu valittiin ja minua pyydettiin piirtämään se. Halusin piirtää karhun kahdella jalalla. Soitin Korkeasaaren intendentille, joka oli sitä mieltä, että karhun piirtäminen kahdelle jalalle olisi väärin, se kun on nelijalkainen, Bruun kertoo karhujulisteesta.

– Sain kutsun Korkeasaareen ottamaan mallia kahdesta siellä asuvasta karhusta. Lähdin aikaisin aamulla ja olin päivän ensimmäinen kävijä. Kun lähestyin karhutarhaa, molemmat karhut seisoivat kahdella jalalla tähyillen, että kuka sieltä tulee. Piirsin kuvan tämän mukaisesti.

Erik Bruun sai idean saimaannorppajulisteeseen vuonna 1974 kuultuaan lajin uhanalaisuudesta. Rakastetusta norpasta on tullut suomalaisen luonnonsuojelun symboli.

Saimaannorppa hymyili

Tunnetuin Erik Bruunin eläinjulisteista on hilpeästi hymyilevä saimaannorppa. Siihen hän sai idean vuonna 1974 luettuaan, että niitä oli enää muutama kymmen jäljellä.

– Pääsin Tampereen Särkänniemen akvaarioon ennen sen avaamista ja piirsin antaumuksella mallinani toiminutta seurankipeää Itämeren norppaa. Se kävi välillä haukkaamassa ilmaa ja tuli sitten takaisin kymmeniä kertoja eteeni lasin taakse. Kun viimein näytin valmiin piirustukseni norpalle, se hymyili minulle. Väitän, että se hymyili, vaikka asiantuntijat sanovat, ettei se osaa hymyillä, Bruun kertoo ja nauraa sydämellisesti.

Norppakuvasta tuli myöhemmin Suomen luonnonsuojeluliiton tunnus ja Bruunista Suomen ensimmäinen Kunnianorppa.

Erik Bruunin tunnetuimpiin töihin kuuluvat Hartwall-virvoitusjuomatehtaalle tehdyt Jaffa-julisteet. Tämä palmu on vuodelta 1959.

Erik Bruun suunnittelee yleisöä varten

Vuonna 1950 Taideteollisesta korkeakoulusta graafikoksi valmistunut Bruun siirtyi mainostoimistotyöstä freelanceriksi 1953.

Alun perin hän tuli tunnetuksi ulkomainosjulisteistaan. Ne muodostivat 1950- ja 60-luvulla näkyvimmän osan hänen tuotannostaan. Tilaajia olivat ajan vahvat kotimaiset brändit kuten Hackman, Hyvon ja Hartwall.

– Ajattelen, että käyttögraafikon tulee olla ammatissaan leikkimielinen keksijä. Idolini oli ranskalainen Raymond Savignac. Hän sanoi julisteen toimivan, jos katsojalle tulee hyvä mieli, Erik Bruun sanoo.

Suomalaiset ovat ihastuneet erityisesti Hartwallin Jaffa-julisteisiin.

– Olin hyvin innostunut. Mietin, kenelle tätä julistetta teen ja miksi. Vastaus ei ollut Hartwall, vaan suunnittelin yleisölle.

Rakastetut Jaffa-julisteet palasivat reilut puoli vuosisataa myöhemmin, kun Hartwall tilasi Bruunilta uuden julisteen taiteilijaprofessorin täyttäessä 86 vuotta. Se syntyi tuttuun tapaan käsityönä, sillä Bruun ei ole ryhtynyt käyttämään minkäänlaisia sähköisiä työvälineitä.

Erik ja Sinikka Bruunin yhteistyönä vuonna 1968 syntynyt Suomenlinna-juliste oli alun perin tilaustyö Finncellin vuosikirjaan.

Haave Suomenlinnasta syttyi työn kautta

Idearikkaan graafikon pitkään uraan mahtuu satojen julisteiden lisäksi paljon muutakin, kuten vuosikirjoja, postikortteja, liikemerkkejä ja postimerkkejä sekä Suomen viimeiset markkasetelit.

Bruunit ovat viihtyneet Suomenlinnan-kodissaan jo 46 vuotta. Haave täällä asumisesta syntyi alun perin työn kautta vuonna 1968. Silloin Erik ja Sinikka Bruun tekivät yhdessä kuvaa Suomenlinnasta tilaustyönä Finncellin eli Suomen Selluloosayhdistyksen vuosikirjaan.

– Ajoimme jään yli läheiselle Kustaanmiekan saarelle. Oli helmikuu ja lunta niin paljon, että laitoin lumikengät. Kävelin ympäriinsä ja hahmottelin kuvaa pahvilevylle. Sitten annoin siveltimen vaimolleni, koska hänellä taidemaalarina oli rehevämpi ote. Tästä yhteistyönämme syntyneestä kuvasta tehtiin myöhemmin myös juliste.

Hieman tämän jälkeen Bruunit saivat saivat vuokrattua itselleen Suomenlinnasta vuonna 1845 rakennetun talon. Rauhallinen asuinpaikka luonnon ja historiallisen maailmanperintökohteen keskellä on ollut ihanteellisen työympäristö.

– Olen saanut tehdä töitä toiveammatissani yli 60 vuotta. Työni onkin ollut minulle myös harrastus, muuten olisin kauan sitten pannut pensselit pussiin.

Lisätietoa Erik Bruunin töistä ja nettikauppa www.bruundesign.com

Juttu on julkaistu Antiikki & Designissa 1/2017.

Seuraa meitä somessa