Esa Nieminen soittaa Oskar Merikannon pianoa

Kulttuurihistoriallinen Oskar Merikannon piano päätyi sattumalta edullisesti Esa Niemiselle. Arvokas pianovanhus soi yhä poikkeuksellisen kauniisti, ja sillä on syntynyt monta sävellystä.

Esa Nieminen on Hangossa asuva säveltäjä ja muusikko, jonka vaikutus suomalaiseen populaarimusiikkiin on merkittävä. Taustalla on kuva John Lennonista ja Yoko Onosta. Pianon päällä on Oskar Merikannon muotokuva.

"Sain tämän säveltäjä Oskar Merikannolle (1868–1924) kuuluneen J. L. Duysen -pianon omakseni 1980-luvulla. Sävelsin siihen aikaan mainoselokuvamusiikkia ja tutustuin erääseen mainoselokuvaohjaajaan. Hän oli perinyt isoisoäitinsä pianon, jonka tämä oli tarinan mukaan saanut lahjaksi Merikannolta. Yllätyksekseni ohjaaja kysyi, kiinnostaisiko ”pianonrumilus” minua, koska hänellä ei ollut sille tilaa. Vastalahjaksi hän halusi tuliterän sähkökitaran tarvikkeineen. Tein mielestäni hyvät kaupat, sillä kitarasta ja tarvikkeista saamieni ammattilaisalennusten jälkeen maksoin pianostani alle 5 000 markkaa eli noin 800 euroa."

Perimätiedon mukaan Oskar Merikanto kävi itse valitsemassa vuonna 1888 valmistetun saksalaisen J. L. Duysen -pianonsa tehtaalta. Sisäkannen messinkiset mitalit kertovat pianomallin saamista kunniamaininnoista.

"Parasta pianossani on se, että se soi edelleen moitteettomasti. Siinä on kaunis sointi, joka on rautakoneiston ansiosta nykypianojen ääntä pehmeämpi. Teen pianollani kaiken yksin tehtävän työn, kuten säveltämisen ja sovittamisen, sekä erilaiset säestysharjoitukset artistien kanssa. Sen ääressä olen säveltänyt paljon, muun muassa kolmen Risto Räppääjä -elokuvan musiikit. On uskomattoman hienoa, että vuoden 1888 soitin on edelleen ammattikäytössä. Arvostan tietysti myös sitä, että se on kuulunut kulttuurihistoriallisesti merkittävälle säveltäjälle."

"Toivoisin, että pianoni kestäisi aikaa ja saisin käyttää sitä niin kauan kuin tarvitsen. Toivon myös, että poikani käyttäisivät sitä minun jälkeeni. He harrastavat musiikkia, joten toiveeni saattaa hyvinkin toteutua. Jos pianoa ei soiteta, se näivettyy, eikä ole enää oikea instrumentti. Niinpä toivon, että pianoni soi mahdollisimman kauan!"

Juttu on julkaistu Antiikki & Designissa 2/2016.