Ranskalainen Henri Cartier-Bresson (1908-2004) oli 1900-luvun merkittävimpiä valokuvaajia. Hänen yhteydessään puhutaan usein ratkaisevan hetken käsitteestä. Kuvissa yhdistyvät tapahtuman huippuhetki ja taitava sommitelma. Itse hän kuvaili työtään näin:
"En koskaan laskelmoi. Näen sommitelman ja odotan jotain tapahtuvaksi. Mitään sääntöjä ei ole. Arvoitusta ei pitäisi yrittää selittää liikaa."
- Cartier-Bresson teki valokuvaukselle saman kuin Picasso taiteelle. Hän näytti, mikä kaikki on valokuvalla mahdollista, sanoo Ateneumin johtaja Susanna Pettersson.
Cartier-Bressonilla oli taustallaan taidekoulutus, ja surrealismi vaikutti häneen suuresti. Koko elämänsä hän jatkoi valokuvauksen ohella piirtämistä ja maalaamista. Lisäksi hän kirjoitti ja kiinnostui myös elokuvasta. Vielä 70-vuotiaana hän sanoi, että on niin paljon opittavaa.
Hän matkusti 1930-luvun alusta lähtien ympäri maapalloa ja kuvasi monia merkkitapahtumia, mutta teki sen omalla tavallaan. Hän esimerkiksi kuvasi Yrjö VI:n kruunajaiset Englannissa 1936 niin, että kuvissa ei näkynyt ollenkaan kuningasta, vain kansaa. Se oli aina hänen näkökulmansa: hän kertoi suuristakin mullistuksista tavallisten ihmisten kautta.
Cartier-Bresson ei varsinaisesti pitänyt itseään kuvajournalistina, mutta kuvajournalisminkin hän uudisti. Hänen kuvansa levisivät laajalle kansainvälisissä kuvalehdissä, ja ennen televisiota valokuvilla oli suuri merkitys siinä, millaisena maailma nähtiin.
- Suomessakin näitä kuvalehtiä seurattiin paljon. Myös meillä Henri Cartier-Bresson jätti jäljen erityisesti toisen maailmansodan jälkeen aloittaneisiin valokuvaajiin. Hän loi sukupolven, joka katsoi maailmaa kameran läpi samoin kuin hän, sanoo näyttelyn kokoamisessa mukana ollut valokuvataiteen asiantuntija Riitta Raatikainen.
Henri Cartier-Bresson 23.10.- 31.01. Ateneumin taidemuseossa Helsingissä.
