Modigliani tuli Suomeen

1900-luvun yksi suurista taiteilijoista, Amedeo Modigliani, on valloittanut Ateneumin kolmannen kerroksen. Modigliani (1884-1920), vain 35-vuotiaana köyhänä boheemina kuollut taiteilija oli syntynyt Italian Livornossa, mutta hän muutti Pariisiin, modernin taiteen mekkaan 22-vuotiaana. Sivistynyt, lukenut nuori mies kiteytti lyhyen uransa aikana ajan taiteen virtauksista omaan synteesinsä. Hän tutustui pariisilaistaiteilijoihin, kuten Picassoon, sai vaikutteita kubismista ja tutki muiden tapaan kiihkeästi antiikin, Egyptin ja Kauko-Idän veistotaidetta ja afrikkalaisia naamioita. Vaikutteet näkyvät hänen tunnusomaisissa muotokuvissaan, joihin sisältyy aina myös psykologinen ulottuvuus.

Naisen pää on vuodelta 1911. Noihin aikoihin Modiglianilla oli läheisiä suhteita pariisilaisiin kuvanveistäjiin.

Ateneumilla on yksi Modigliani, taiteilija Léopold Survagen muotokuva, joka on luonnollisesti mukana. Siihen liittyy myös Survagen Suomeen toimittama kirje, joka tuo uutta tietoa taiteilijan kansaiväliseen tutkimukseen. Survage kertoo kirjeesssä, että Modigliani oli pyytänyt häntä istumaan mallinaan 1917-18. Survagella on myös yllättävä yhteys Suomeen: hänen isoisänsä oli asunut Lappeenrannassa mutta muuttanut 1842 pianoverstaan perustaakseen Moskovaan, jossa Léopold syntyi. 

Taiteilija Léopold Survagen muotokuva valmistui 1918. Survagen isä oli asunut Lappeenrannassa.

Näyttely avaa myös Modiglianin vähemmän tunnettuja veistoksia, joista hän ilmeisesti työsti suurta kokonaistaideteosta, "ihmiskunnan temppeliä". Tutkijoiden mukaan hän näki ihmisen kuvassa universaalin aiheen, kaiken synteesin.

Tämä Naisen pää on vuosilta 1911-13.
Ateneumin taidemuseon julkaisussa Amedeo Modiglianista näyttelyn suomalainen intendentti Anna-Maria von Bonsdorff kertoo, että piirrokset toimivat osin veistosten esitöinä.

Näyttely on aikaisemmin esitetty Ranskan Lillessä ja Budapestissa Unkarissa. Sen ranskalaiset kokoajat ovat kertoneet, että teosten metsästys on ollut kovaa työtä, sillä monet niistä ovat peräisin yksityiskokoelmista eri puolella maailmaa eivätkä niiden nykyiset omistajat ole ilman hyviä perusteita antaneet teoksiaan lainaan.