Serlachius-museot on usein asioinut brittiläisen huutokauppakamarin Christie'sin kanssa. Se on onni, sillä taas tärppäsi.
Christie's pirautti Suomeen, kun se sai listoilleen Helene Schjerfbeckin maalauksen Ryöväri paratiisin portilla. Kaupat saatiin sovittua suoraan yksityisomistajan kanssa, eikä teos koskaan päätynyt julkiseen huutokauppaan.
Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen kertoo, että juuri Schjerfbeck on tällä hetkellä kuumaa tavaraa maailmalla. Varsinkin Ruotsissa on paljon keräilijöitä, jotka ovat hyvin kiinnostuneita suomalaistaiteilijan töistä.
– Jos me emme olisi ostaneet, niin luultavasti teos olisi päätynyt ruotsalaiseen yksityiskokoelmaan. Se olisi laitettu kymmeneksi vuodeksi kassakaappiin kasvattamaan hintaansa. Sitten teos olisi tullut uudestaan markkinoille, Sivonen arvelee.
– Meillä on omat rankingimme, Gallen-Kallelat ja Edelfeltit nostetaan kaikkein korkeimmalle, mutta ulkomailla Suomen kultakauden taiteilijoista seuratuin on ilman muuta Schjerfbeck, hän jatkaa.
Poikkeuksellisen iso hankinta
Kauppasopimuksessa on päätetty, ettei taulun hintaa julkisteta. Sen Sivonen suostuu paljastamaan, että hankinta oli poikkeuksellisen iso jopa Serlachius-museoille.
Kalleimmat Serlachiuksen huutokauppahankinnat, joiden hinnat ovat julkisia, ovat liikkuneet 600 000–700 000 euron kieppeillä.
– Olemme määritelleet, että kun tulee Suomen taidehistorian kannalta äärimmäisen arvokkaita helmiä tarjolle, niin Serlachius mieltää roolinsa ja reagoi. Nämä ovat teoksia, joihin ei välttämättä valtiollisilla ja kunnallisilla museoilla ole varaa.
Kesällä kaikkien nähtäville
Seuraavaksi Ryöväri paratiisin portilla päätyy Serlachius-museoiden konservaattorin pöydälle. Hän tarkastelee teoksen läpikotaisin ja analysoi, mitä sille pitää tehdä. Saman homman on jo tehnyt Christie's.
– Siellä väki on jo katsonut sen ja esittänyt oman näkemyksensä, mutta se on tietenkin myyjän näkemys.
Jo ennen kauppoja Serlachius-museoiden edustajia ramppasi Lontoossa katsomassa taulua. Osa henkilöstöstä oli nähnyt teoksen aiemmin näyttelyssä Saksassa. Sivonen oli Lontoossa sopivasti juuri silloin, kun yhteydenotto tuli.
– Etukäteen pyritään analysoimaan, sopiiko teos kokoelmaamme, ja millaisessa kunnossa se on. Lisäksi täytyy tietenkin jututtaa myyjää siitä, missä teos on ollut aikaisemmin. Edellyttää huolellista tutkimustyötä ennen kuin tällaisia summia ruvetaan liikuttamaan, Sivonen sanoo.
Lopulta ensi kesänä Ryöväri paratiisin portilla ripustetaan näytille Mäntän Serlachius-museoon.
– On Suomen taide-elämän kannalta tärkeää, että kotimaisen kuvataiteen helmiä saadaan kaikkien nähtäville.
Taustalla surullinen rakkaustarina?
Schjerfbeck tunnetaan nimenomaan naiskuvistaan, mutta taiteilija maalasi jonkin verran myös miehiä. Serlachius-museoilla on nyt neljä taiteilijan mieskuvausta. Ryöväri paratiisin portilla valmistui vuosina 1924–1925 juuri ennen taiteilijan muuttoa Hyvinkäältä Tammisaareen.
Mallina oli paikallinen maalaistalon isäntä Alku Jaakkola, jonka ulkonäkö sai taiteilijan suuntaamaan huomionsa pois alkuperäisestä aiheesta: Kristus-hahmo muuttui ryöväriksi, jolle paratiisin portti ei aukea.
– Schjerfbeck oli kokenut juuri ennen teoksen maalaamista surullisen rakkaustarinan. Einar Reuter, häntä 20 vuotta nuorempi mies, meni ikäisensä tytön kanssa naimisiin, ja vuoden päästä Helene alkoi maalata hyvin aistikasta miehen selkää. Voi miettiä, että liittyykö se myös tähän asiaan, Sivonen pyörittelee.
Syksyllä 1924 taiteilija kirjoitti ystävälleen Maria Wiikille: ”Olen alkanut maalata ’Selkää’, erään täkäläisen maalaistalon isäntä on istunut mallinani jo kaksi kertaa. Miten kaunista se on, sellainen vahva lihaksikas selkä.”