Tunnetko Kalevala Korun puuesineet?

​Kalevala Korun puuesineet ovat kaunista ja taidokasta käsityötä. Rasioiden kannet ovat viehkeitä niin kaiverrettuina kuin maalattuinakin.​
​Kalevala Korun puuesineet ovat kaunista ja taidokasta käsityötä. Rasioiden kannet ovat viehkeitä niin kaiverrettuina kuin maalattuinakin.​

Kalevalaisten Naisten liitto juhlii 80-vuotista toimintaansa perjantaina 13.2. avautuvalla näyttelyllä Arabian Galleriassa.

Kestikartanosta catwalkille -näyttely esittelee yhdistyksen perinteitä ja nykypäivää aina yhdistyksen pitämästä Keskikartano-ravintolasta uusiin Paola Suhosen suunnittelemiin uniikkiasuihin.

Esillä on myös Kalevala Korun ensimmäisen suunnittelijan Germund Paaerin koruja sekä hänen suunnittelemiaan puuesineitä.

Antiikki & Designin uusimmassa numerossa 1 /2015 kerromme Paaerin puuesineistä ja niiden keräilijästä Tauno Hurrista, jolla on näitä melko harvinaisia esineitä melkein sata. Oheisten kuvien esineet ovat Hurrin kokoelmista.

Kullervon sotaanlähtö on hyvä esimerkki Germund Paaerin Kalevala-aiheisesta koristeesta.​
Kullervon sotaanlähtö on hyvä esimerkki Germund Paaerin Kalevala-aiheisesta koristeesta.​

Kauneutta sota-aikaan

Germund Paaer vastasi Kalevala Korun suunnittelusta alusta, vuodesta 1937 alkaen vuoteen 1950 saakka.

Puuesineet syntyivät, kun sota-aikana materiaaleista oli pulaa. Silloinkin ihmiset kaipasivat kauneutta, ja Paaer vastasi kaipuuseen suunnittelemalla tarve-esineitä kodin koristeeksi saatavilla olevista materiaaleista, kuten puusta, nahasta ja tuohesta.

Nämä materiaalit soveltuivat mainiosti kynttilänjalkoihin, ompelu- ja lääkerasioihin, vieraskirjoihin, lippaisiin, peileihin ja jopa tuoppeihin.

Kaikkiaan Paaer suunnitteli 1940-luvulla parisataa puista koriste-esinettä Kalevala Korun tuotantoon. Hän ammensi esineisiin aiheita ja vaikutteita talonpoikaisesineistöstä, Kalevalasta ja Aleksis Kiven tuotannosta.

Aidot Kalevala Korun puuesineet tunnistaa niissä olevasta Kalevala Korun KK-leimasta. Joissakin esineissä on myös Germund Paaerin signeeraus.

Kynttilänjalat olivat koteihin sopivia koriste-esineitä. Niissä näkyy puun upea käsittely ja herkulliset värit.​​
Kynttilänjalat olivat koteihin sopivia koriste-esineitä. Niissä näkyy puun upea käsittely ja herkulliset värit.​​
Esineisiin käytettiin myös tuohta, johon oli helppo kaivertaa koristeita. Tulen synty -kynttelikköön on kirjoitettu runo.​
Esineisiin käytettiin myös tuohta, johon oli helppo kaivertaa koristeita. Tulen synty -kynttelikköön on kirjoitettu runo.​

Lue lisää aiheesta Antiikki & Designista 1/2015.

Kestikartanosta catwalkille - Kalevalaiset Naiset 80 vuotta 13.2.–31.5., Galleria Arabia, Hämeentie 135 A, 9. krs., Helsinki. Designmuseo Arabia