Tämä komea kattokruunu on ostettu töölöläisestä antiikkiliikkeestä. Mitä tyyliä ja aikakautta se edustaa, ja voisiko se olla suomalainen? Tekijän leimaa ei löydy. Halkaisija kupujen ulkolaitaa pitkin laskettuna on lähes 90 cm. Kauppias oli maininnut, että valaisin olisi tehty Eduskuntataloa varten.

Kattokruunu on tyyliltään klassisismia eli jugendin ja funkiksen välistä aikaa 1910-luvun puolivälistä 1930-luvun alkuun. Lampun­varsien kiehkuroissa näkyy muistumia jugendin kasviornamentiikasta. Pallon muotoiset valkoiset opaalilasikuvut ja niitä kannattelevat palmettiaiheet edustavat klassisismia puhtaimmillaan. Onko messinkinen kannatinvarsi alkuperäinen? Sen tyylitelty ranskanlinja-aihe (fleur-de-lis) ei sulje pois ranskalaista alkuperää. Myyjä oli siinä mielessä oikeassa, että näin upeat ja suuret kattokruunut tehtiin pääsääntöisesti julkisiin tiloihin. Eduskuntatalon lisäksi aikakauden hienoimpia esineitä oli pankkisaleissa ja elokuvateattereissa, jotka ovat nyt jo kadonneet. Yksityiskoteihin samoja esineitä saattoi saada, jos rajallisesta sarjasta jäi muutamia kappaleita yleiseen myyntiin. Kruunun alkuperää on vaikea täsmentää. Teollinen sarjavalmistus oli 1920-luvulla jo yleistä, ja Suomeen tuotiin paljon tavaraa Euroopan eri maista. Materiaalien, työn ja viimeistelyn laadusta ei silti tingitty edes koneellisesti tehdyissä esineissä. Jos valmistaja on kotimainen, tyyli ja työn laatu sopisivat Taidetakomo Koruun. Sille klassisistisia valaisimia suunnitteli muun muassa Emma Saltzman, jonka taidonnäytteitä ovat Helsingissä Vakuutusyhtiö Kalevan ja Seurahuoneen valaisimet. Vuosina 1916–29 hän jatkoi työtään omassa ateljeessa. Katto­kruunu on hieno hankinta, vaikka vakuutus­arvo pysytttelee 800–1000 eurossa. (Tuija Peltomaa)