Huhut kirjan kuolemasta ovat ennenaikaisia, sen sai nähdä taas Helsingin kirjamessuillakin. Siellä myytiin myös vanhoja kirjoja. Kysyimme antikvariaatinpitäjiltä, mitkä kirjat kiinnostavat suomalaisia nyt.
Cecil Hagelstamin antikvariaatti Helsingin Fredrikinkadulla on ollut kirjavanhuksia fanittavien bibliofiilien ja arvokirjojen keräilijöiden mekka jo 39 vuotta. Ovi käy tasaisesti, ja asiakkaat ovat kaikenikäisiä.
– Keräily on vietti. Se on joidenkin geeneissä, Hagelstam sanoo.
Internetistä on tullut olennainen osa kirjakauppaa. Hagelstamillekin verkkokauppa on tärkeä muttei korvaa kivijalkakauppaa. Nettiin listataan etupäässä erikoisuuksia ja harvinaisuuksia, jotka houkuttelevat keräilijöitä ympäri maailmaa. Tavallisemmat teokset pannaan hyllyyn.
– Ihmiset haluavat yllättyä. Oi, että tuollainenkin kirja on olemassa! Hagelstam sanoo.
Hän tuumii liikkeensä olevan myös bibliofiilien ”mielenhoitolaitos”. Sinne tullaan paitsi ostoksille myös nuuhkimaan vanhojen kirjojen tuoksua ja sivelemään patinoituneita selkämyksiä.
Suomen suurimpiin lukeutuvan Vantaan Antikvariaatin varastoissa on noin 200 000 kirjaa. Myynnistä 90 prosenttia tapahtuu verkossa. Nettiostoksia tekevät myös ulkomaalaiset, vaikka sivut ovat vain suomeksi.
– Joku haluaa esimerkiksi Pikku Prinssin kaikilla kielillä. Suomalaisia olympia-aiheisia kirjoja menee muun muassa Japaniin, Mikko Vartiainen kertoo.
Keräilijöiden osuus asiakaskunnasta on internet-aikakaudella vähentynyt. Paljon merkittävämmäksi ovat tulleet yksittäiset ihmiset, jotka etsivät tiettyä kirjaa.
– Se voi olla mikä tahansa: kaveri on kehunut jotakin romaania tai vanhemmille halutaan ostaa lahjaksi heidän lapsuutensa tärkeä lastenkirja. Meiltä postitetaan 250 kirjalähetystä joka päivä, Vartiainen kertoo.
Nousussa:
Cecil Hagelstam: Suomalaisia arvokirjojen keräilijöitä kiehtoo niin kutsuttu Vanha Fennica eli käytännössä ennen Turun paloa 1827 Suomessa julkaistu kirjallisuus. Tiedekirjallisuus ja harrastekirjat. Vanhojen karttojen kysyntä on nousussa. Suomalainen arkkitehtuuri- ja designkirjallisuus sekä Tove Janssonin varhaistuotanto ovat hyvin kysyttyjä ulkomailla.
Mikko Vartiainen: Suomen sotahistoria. Vanhat käsillä tekemiseen liittyvät kirjat: perinteiset käsityöt, kellojenkorjaus, puusepäntyöt, taonta ja hitsaus. Suomalaiset ja muut pohjoismaiset dekkarit, uudehkoista ovat nousseet keräilyn piiriin esimerkiksi Reijo Mäki ja Leena Lehtolainen. Kirjailijoista kiinnostat myös muun muassa Arto Salminen ja Juha Hurme.
Laskussa:
Cecil Hagelstam: Metsästys, kalastus, urheilu ja kansatiede. Keltainen kirjasto.
Mikko Vartiainen: Sotaromaanit, vanhat taidekirjat, 1970-lukua vanhempi science fiction. Kirjailijoista esimerkiksi Samuli Paulaharju ja Sakari Pälsi.
Lue koko juttu uusimmasta Antiikki & Designista 9/2015. Katso täältä numeron muista aiheista.
Helsingin kirjamessut 22.-25.10.
