Eemu Myntti maalasi sisäisiä kasvoja

Eemu Myntti oli 1920–40-luvun persoonallisimpia suomalaistaiteilijoita. Vaasassa syntynyt Myntti (1890–1943) tunnettiin erityisesti muotokuvistaan, joiden ekspressiivisyys oli monille aikalaisille liikaa. Taiteilija maalasi esimerkiksi Jean Sibeliuksen tavalla, joka ei varmasti jättänyt teoksen nähneitä kylmäksi. Naiset hän saattoi maalata joutsenkaulaisiksi.

Ranskatar, 1923. Kuva Mikko Julkunen. Tikanojan taidekodin kokoelmat.

Myntin värikkäät ja kasvonpiirteitä usein liioittelevat muotokuvat kuuluvat tyylillisesti ekspressionistiseen kuvataiteen suuntaukseen. Myntti halusi tavoittaa muotokuvillaan jotain malliensa sisäisestä maailmasta, henkilöiden pelkkä ulkokuori ei häntä kiinnostanut. Myntin muotokuvat saivat usein torjuvan vastaanoton. Liioitellusti maalattuja henkilökuvia pidettiin luonnottomina, mutta onneksi ymmärtäjiäkin ja jopa ihailijoitakin oli. He olivat edelläkävijöitä, sillä Myntin taide on kestänyt aikaa hyvin. Esimerkiksi Bukowskilla myytiin viime vuoden lopulla Myntin Tanssijatar-teos 3 200 e. Se on hyvä noteeraus suomalaisesta 1930-luvun taiteesta näinä päivinä. 

Tyttöjä kylpemässä, 1920. Tikanojan taidekodin kokoelmat.

Samanlaisia psykologisia luonnetutkielmia tehtiin jo 1600-luvulla, ja aiemminkin. Esimerkiksi Albrecht Dürer (1471–1528) on piirustuksessaan vanhasta äidistään pyrkinyt tavoittamaan jotain tämän rapistuvan pinnan olla olevaa ja liikkuvaa. Renessanssin ja barokin taiteilijat tutkivat kasvojen anatomiaa ja sitä, kuinka kasvojen lihakset toimivat tunteiden ilmaisussa. He kuvasivat piirustuksissaan irvistyksiä, kauhun ilmeitä ja naurua. Myös Myntti teki piirustuksia ja luonnoksia, joissa hän keskittyi mallinsa eleisiin. Moni näistä töistä on nyt ensi kertaa esillä.

Eemu Myntin piirustuksessa näkyy kiinnostus kasvojen anatomiaan ja ilmaisukykyyn. Tikanojan taidekodin kokoelmat.

Eemu Myntillä oli onnea taiteilijana. Hänen mesenaattinaan toimi vaasalainen kauppaneuvos Frithiof Tikanoja, joka oli hänen lankonsa. Tikanojan ansiosta Myntti saattoi keskittyä maalaamiseen ja tehdä pitkiä maalausmatkoja ulkomaille. Joskus tuntuu, että Myntti sokeutui rahantulolle, tai jopa käytti lankonsa hyväntahtoisuutta suorastaan hyväksi. Ollessaan maalaamassa Etelä-Ranskassa Myntti päätti hankkia auton – seitsemänpaikkaisen Renault-avoauto,­ jonka Tikanoja sai tietysti maksaa.

Sananjulistaja, 1937. Tikanojan taidekodin kokoelmat.

Eemu Myntin henkilökuvia -näyttely 28.4. asti Tikanojan taidekodissa Vaasassa, www.vaasankaupunginmuseot.fi

Täältä voit katsoa muita ajankohtaisia tapahtumia

Seuraa meitä somessa