Eduskuntatalon rakentaminen oli itsenäistyneelle Suomelle tärkeä saavutus. Yhteiskunnallisesti merkittävä rakennus oli myös maamme mittavin kokonaistaideteos. Nyt se on peruskorjattu hienosti alkuperäiseen henkeen.
Eduskuntatalo rakennettiin vuosina 1926–31, aikana jolloin sisällissota tuntui edelleen poliittisena hermostuneisuutena. Siksi oli tärkeää, että uusi Eduskuntatalo kokosi tasa-arvoisesti yhteen kansan koko poliittisen aatekirjon vasemmalta oikealle. Se eheytti suomalaista yhteiskuntaa.
Vuonna 2015 alkanut talon peruskorjaus valmistui tämän vuoden syyskuussa. Sen tavoitteena oli varmistaa rakennushistoriallisesti arvokkaan parlamenttitalon säilyminen tuleville sukupolville. Talosta tuli myös aiempaa toimivampi.
– Päältä kaikki näyttää hyvin samanlaiselta kuin ennenkin, mutta muun muassa logistiikka eli ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on muuttunut paljon. Muutosten ansiosta saimme esimerkiksi pääaulan palautettua lähemmäksi alkuperäistä pelkistettyä asuaan, kertoo Eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg.
Uusi uljas monumentaalinen rakennus Arkadianmäellä Helsingin Etu-Töölössä ei ollut pelkästään itsenäisen Suomen ja tasavaltalaisen demokratian symboli vaan myös mittava osoitus nuoren valtion taiteellisesta osaamisesta.
Pääarkkitehdiksi valikoitui kilpailun kautta Johan Sigfrid Sirén (1889–1961). Hän oli kuin kapellimestari, jonka johdolla ajan taitavimmat arkkitehdit, taiteilijat, muotoilijat ja käsityöläiset rakensivat Suomen huomattavimman kokonaistaideteoksen. Sen tyylissä sekoittuivat rakennusaikana muodissa olleet klassismi, art deco ja funktionalismi.
Lue koko juttu ja katso lisää kuvia uudesta numerostamme 11-12/2017.
