Ensimmäisen maailmansodan vanavedessä syntyneen art decon muoti juhli henkiin jäämistä kuin viimeistä päivää. Kerromme aikakauden muoti-ilmiöistä tammikuun numerossa.
Art deco on ponnistanut viime vuosina pinnalle populaarikulttuurissa. BBC:n salamasuosioon noussut draamasarja Downton Abbey on edennyt vuoteen 1924, jona määrätietoinen Lady Mary vihdoin napsaisee hiuksensa polkkapituuteen.
Australialaisohjaaja Baz Luhrmannin uusin elokuvatulkinta vuonna 2013 F. Scott Fitzgeraldin Kultahatusta (1925) toi ajan pudotetut vyötäröt ja hapsuhelmaiset leningit taas muotiin ja esimerkiksi Etron ja Pradan mallistoihin. Lisäksi valkokankaalla nähtiin Tiffany & co:n alkuperäisiä ajan koruja.
New York ja Pariisi
Tyylisuuntana art deco liitetään usein Yhdysvaltoihin. New Yorkin pörssin salaman lailla kohoavat kurssit, Harlemin klubeilla ulisevat saksofonit ja William Van Alenin suunnitteleman Chrysler-pilvenpiirtäjän (valmistunut vuonna 1930) taivasta halkova piikkitorni symboloivat kaikki uskoa uuteen tulevaisuuteen.
Toisaalta art decolla oli vankka jalansija synnyinmaassaan Ranskassa, jossa se ensimmäisen kerran esiteltiin virallisesti maailmalle vuoden 1925 taideteollisuusnäyttelyssä. Tyylisuunta näkyi etenkin naisten elämässä.
Jazz-tyttö sonnustautui Jeanne Lanvinin suoralinjaisiin asuihin, leikkautti tukkansa polkkamalliin ja sipaisi korvan taakse parfymööri Ernest Beaux’n vuonna 1921 luomaa Chanel No 5 -tuoksua suoralinjaisen kulmikkaasta pullosta. Toinen ajalle tyypillinen tuoksu oli Lanvinin Arpège (1927).
Ranskassakin amerikkalaiset pääsivät valokeilaan, kun huvittelunhaluiset rikkaat rantautuivat Eurooppaan kieltolakia pakoon. Pariisiin perustivat omia muotihuoneitaan myös vallankumouksen myötä Venäjältä paenneet emigrantit.
Vapautunut naiskuva
Eksotiikan ohella art decoa hallitsee geometria. Se näkyi kirjailujen lisäksi pikkuesineissä, kuten savuke- ja kosmetiikkarasioissa.
Kummatkin kielivät uudesta, vapautuneesta naiskuvasta. Toisaalta ne kertoivat ensimmäisen maailmansodan aikaan saamasta käänteestä. Jos kunniallinen nainen ei ennen sitä tarttunut savukkeeseen, hän tarvitsi hermosauhut sidottuaan kenttäsairaalaan virtaavien sotilaiden haavoja.
Rauhan tultua neito tarttui puuterihuiskuun kilpaillessaan harvojen sodasta selviytyneiden miesten huomiosta. Pariisissa syntyi 1920-luvulla outo julkisen meikkaamisen muoti, jonka tarkoituksena oli kerätä katseita.
Korut olivat keskeisiä art decon naisten muodissa. Niillä lisättiin suoralinjaisiin vaatteisiin naisellisuutta ja viestitettiin vauraudesta. Osa ajan asusteista viestittää villiä juhlinnan ja keimailun halua, jota vain katastrofista selvinnyt sukupolvi saattoi niin vahvasti janota.
Lue lisää aiheesta Antiikki & Designista 1/2015.
A Moveable Feast – Art Deco Fashion Design from Alexandre Vassiliev’s Collection -näyttely su 18.1. asti Kumussa Tallinnassa, www.kumu.ee Tämän jutun vaatekuvat ovat Kumun näyttelystä.
