Habitaren mielentiloja

”Vertauskuvallisesti mielen voi ajatella talona, jossa on erilaisia huoneita. Huoneet edustavat ihmisen tunteita ja tarpeita. Koti on mielentila, toisin sanoen: koti on siellä missä sydän. Fyysisen tilan merkitys erilaisten mielentilojen vahvistajana korostuu”

Antti Rimminen ja kulttuuri- ja muotitoimittaja Mia Dillemuth.

Nupun ihana osasto vei minut menneen kesän muistoihin
Kierrätyskeskuksen tyylikään osaston jokaisella esineellä on tarina.
Gauhar on eräs suosikkiyrityksistäni. Sen tuoksut, korut ja kylpyhuonetarvikkeet ovat haavelistallani.
Nikarin osasto huokui rauhallista ja levollista tunnelmaa.

 

Signals-osaston väri-ilottelua
Elävä vihreä ympäristö saa meidät voimaan hyvin
Väreillä on tunnetusti vaikutusta myös mielentiloihimme.
Woodnotesin osasto henki zeniä
Skannon vaaleanpunainen unelma
Eero Aarnion Design saa minut aina hyvälle tuulelle
Ritva-Liisa Pohjalaisen iloista lasitaidetta
Taide tekee ainakin minut onnelliseksi. Laura Itkosen reliefi

 

Habitaressa oli tänä vuonna teemana mielentiloja. Koti on muistojen, tunteiden ja ihanteiden tyyssija. Porvarillisen ydinperheihanteen malli luotiin 1800-luvun loppupuolella. Siihen kytkeytyy myös ajatus siitä, että oikeanlaisessa, oikeita arvoja sisältävässä kodissa luodaan kunnollisia kansalaisia. ”Kauniissa kodissa asuu onnellisia ihmisiä, jotka onnellisina saivat myös yhteiskunnan voimaan hyvin.” Ruotsalainen naisasianainen Ellen Key uskoi.

Kodissa luodaan myös yksilön identiteettiä. Lapsuuskodin jättämä jälki kantaa aikuisuuteen saakka ja näkyy siinä, miten omaa kotia rakennetaan. Kotiin liitetään monia ihanteita ja koti kuvaillaan usein rakastavan ja idyllisoivan katseen kautta. Väitöskirjaani varten tutkimissani muistelmissa ja kirjeissä koti näyttäytyy hyvin konventionaalisesti, paikkana, jossa vietetään ”ikuista sunnuntaita”. Koti voidaankin ymmärtää sekä fyysisenä asuinpaikkana että idealistisena ja kuviteltuna paikkana.

1800-luvun lopussa, venäläistämispolitiikan ja sortokauden aikaan taiteessa tunnelmalliset kotikuvaukset perheestä symboloivat esimerkiksi passiivista vastarintaa; mitä vahvempi perhe, sitä vahvempi valtio. Kodista muodostui eräänlainen eskapismin linnake, ihmisen moraalinen koti, jonka tutut ja turvalliset toiminnot suojasivat ulkomaailman houkutuksia ja vaaroja vastaan. Koti symboloi myös emotionaalista turvaa. Erityisesti kodin merkitys painottuu aikana, jolloin käydään läpi muutosprosessia, kulttuurinen jatkuvuus on uhattuna tai eletään muuten epävarmoja aikoja. Koti toimi silloin myös turvasatamana. Erityisen koskettavana osastona koin Suomen Pakolaisavun teltan, johon saattoi astua sisään. Se muistutti siitä, että kaikilla ei ole paikkaa, jota kutsua kodiksi. Heille koti on olemassa vain mielentilana.

 


 

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.