Pysäytyskuva elämästä

Kotimuseoissa tulee parhaimmillaan sellainen olo, kuin olisi salaa hiipinyt kurkistamaan toisen ihmisen elämään. Kaikki elämisen merkit ovat ennallaan, mitään ei ole hävitetty eikä piilotettu. Tällainen kokemus on Heiskan taiteilijakoti Jyväskylässä, Kramsunkadun varrella.

Tervetuloa Jyväskylän Älylään, Heiskan taitelijakotiin!

Heiskan taiteilijakodin suunnitteli ja rakensi aikanaan taidemaalari Jonas Heiska (1873-1937). Suunnitteluapuna Jonas Heiskalla oli Antti Halonen, Lapinlahden kuuluisan Halosten taiteilijasuvun yksi jäsen. Talo valmistui vuonna 1912. 

Näkymä Jonas Heiskan alkuperäiseen ateljeehen. Kaunis, kansallisromantiikan henkeen suunniteltu takka hallitsee tilaa.

Jonas Heiska oli jo 47-vuotias – siis suorastaan ikäloppu ajan mittapuun mukaan – kun hän meni naimisiin pianonsoitonopettaja Maikki Aron ((1889- 1961) kanssa. Perheeseen syntyi tytär, Vappu, vuonna 1921. 

Ateljeetilassa voi aistia eri vuosikymmenten läsnäolon aina 1900-luvun alusta asti.

Vappu Heiska eli lapsuutensa keskellä vilkasta taiteilijakodin elämää: Jonas Heiskan taiteilijaystävät ja Maikki Heiskan pianonsoiton oppilaat toivat taloon väriä ja vilskettä. Oli alusta asti selvää, että myös Vapusta kasvaa taiteilija.

Taiteilija Vappu Heiska oli värikäs persoona – ihan kirjaimellisestikin ,kuten hänen jäljiltään jääneet mekot todistavat.

Talon naiset jäivät kahdestaan, kun Jonas Heiska kuoli 1937. Maikki elätti heidät pianonsoiton opetuksella, sekä vuokraamalla talon vinttikamareita opiskelijoiden käyttöön.

Elämän makua taiteilijakodissa: kirjahylly muistoineen.

 

Näkymä Vappu Heiskan ateljeehen.

Vappu Heiska oli erikoinen persoona, jonka taiteellinen tyyli muuttui monta kertaa. Hän oli kysytty muotokuvataiteilija, mutta toisinaan kun tilattu muotokuva valmistui, kieltäytyi taiteilija luovuttamasta teosta tilaajalle! Lohduksi tilaaja saattoi saada jonkun ihan toisen taiteilijan teoksen.

Vappu Heiska laajensi taitelijakotia rakentamalla sen yhteyteen toisen ateljeetilan. Vapun ateljeessa on röykkiöittäin maalauksia, valokuvia ja kaikenlaista rojua, jota hän käytti hyväkseen taidetta tehdessään.

Vapun ateljeen takka.
Vapun taiteilijatarvikkeita.
Lasipurkkeja täynnä valokuvia... mitä kaikkea ne kertoisivatkaan Heiskan taiteilijaperheen elämästä!

Vappu Heiska kuoli vuonna 1993 ja hän testamenttasi sekä talon että koko irtaimistonsa Jyväskylän kaupungille. Heiskan taiteilijakoti on täydellisen autenttisesti siinä tilassa, missä se oli lahjoitettaessa. Vappu Heiskan varsin boheemin elämäntyylin jälkiä ei ole yritettykään siivota, vaan kaikki kirja-, lehti-, taide- ja rojuröykkiöt ovat niillä sijoillaan, mihin ne aikanaan ovat jääneet. 

Vappu Heiskalla oli paljon kissoja. Kissat ovat jättäneet oman jälkensä taiteilijakotiin, mikä näkyy varsinkin yläkerran kamarin tapettiseinässä. Nämäkin jäljet ovat osa talon tarinaa.

Heiskan taitelijakoti on avoinna yleisölle, yksittäisille kävijöille perjantaisin ja ryhmille tilauksesta. Varaukset, lipunmyynti ja lähtö taiteilijakotiin Keski-Suomen museosta.

Sisustuselementti vai säilytystapa? Tuntuu siltä, kuin voisi sukeltaa keskelle toisen ihmisen historiaa.

http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/museot/heiskan_taiteilijakoti

 

 

Seuraa meitä somessa