Minulla on tällainen isoäidiltä peritty koru. En tiedä taustoista enempää, mutta voisiko se olla viktoriaaninen surukoru?
Olette oikeassa. Koru, jonka aiheena on ruusua pitävä naisen käsi, on todella viktoriaaninen surukoru. Se on todennäköisesti valmistettu Englannissa, missä tämän tyyppiset korut olivat muodikkaita kuningatar Viktorian poismenoon saakka. Viktoria (1819–1901) jäi leskeksi 1861. Hän otti puolisonsa, prinssi Albertin kuoleman hyvin raskaasti ja aloitti pitkän suruajan, jolloin hän pukeutui mustiin ja suosi mustia koruja. Viktoriaanisten surukorujen aiheet ovat usein romanttisia, kuten tässäkin. Niissä saattaa olla kaiverrettu lyhyt muistokirjoitus, rakkaan vainajan kuva tai hiuskiehkura. Viktoriaanisen ajan surukoruja on rintakorujen lisäksi kaula- ja rannekoruina, medaljonkeina, sormuksina ja myös kalvosinnappeina. Materiaalit vaihtelevat onyksista (mustaa kalsedonia) ja obsidiaanista (kvartsipitoista laavalasia) mustaan emaliin. Gagaatti (kivettynyttä puuta tai hiiltä) ja vulkaniitti (jähmettynyttä magmaa) ovat myös tavallisia materiaaleja näissä 1800-luvun jälkipuoliskon koruissa. Kuvan koru saattaa olla gagaattia (Ulla Tillander-Godenhielm). Vakuutusarvo 100 e, arvio Antiikki Maini ja Veli.
