Kartanokierroksella: osa I Bosgård

Viime viikolla pääsin vierailemaan kolmessa eri itäisen Uudenmaan kartanossa: Bosgårdissa, Rutumissa ja Malmgårgissa. Teimme kartanokierroksen saman päivän aikana. Esittelen teille kartanot kuitenkin kolmessa eri blogissa.

Vanhat kartanot, säätyläisten elämä ja maailmankuva on lähellä sydäntäni jo väitöskirjani tutkimusaiheeni kautta. Oma katseeni on kääntynyt menneisyyteen, aikaan, jota ei enää ole ja ihmisiin, joista kertovat enää kirjeet ja päiväkirjamerkinnät. Kulkiessani puistopolulla, saleissa ja huvimajoissa, tunsin, miten menneisyys oli kartanoissa yhä voimakkaasti läsnä. Toisaalta entisajan elämäntapa on jo osin kadonnut, maailma on muuttunut ja pakottanut myös kartanot mukautumaan nykyajan elämäntyyliin.

 Kartanot ovat avanneet ovensa myös yleisölle ja erikoistuneet esimerkiksi maatilamatkailuun, yksityistilaisuuksien järjestämiseen, panimo- tai luonnonlaidunlihantuotantoon. Kaikki vierailemani kartanot ovat yhä yksityisomistuksessa ja asuttuja, ja niissä saattoi yhä aistia vanhan tunnelman, perinteet ja historian, jossa mausteena nyt myös ripaus uutta.

Ensimmäisenä vierailimme Bosgårdin luomutilalla. Pihakokonaisuus on museoviraston suojelema.
Bosgårdin tilan historia ajoittuu 1200-luvulle ja liittynee läheiseen Husholmenin linnoitukseen ja kauppapaikkaan. Sen epäillään toimineen tuolloin merirosvojen tukikohtana. 1600-luvulla Bosgårdin kylä koostui kuudesta rälssitilasta, jotka yhdistyivät myöhemmin kartanoksi. Nykyiset rakennukset ajoittuvat sekä 1700- että 1800-luvuille.
Pihapiirin vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Kuvassa vilja-aitta.
1950-luvulla Schildtin suku osti tilan ja aloitti maanviljelyn. Karjantuotanto aloitettiin vuonna 1992, jolloin karja alkoi laiduntaa luonnonlaitumilla. Tila muutettiin vuonna 2012 osakeyhtiöksi, jonka omistavat Aarne Schildt ja Marcus Walsh.

 

Marcus Walsh esitteli meille tilaa ja puhui intohimoisesti luonnonmukaisen lihan puolesta. Se, että tuntee syömiensä raaka-aineiden alkuperän on Bosgårdissa ensiarvoisen tärkeää. Aidan takana piileskeli neljä lammasta. Kuulemma ne kesyyntyvät kesän aikana niin, että lapset saattavat silitellä ja ruokkia niitä. Charolaiskarjaan sitä vastoin ei ole lupa koskea.

 

Charolaiskarjaa herkuttelemassa. Tila on erikoistunut luonnonmukaiseen karjankasvatukseen.
Vanha navetta toimii puotina ja tilausravintolana ja yläkerran heinävintti juhlatilana. Navetta on rakennettu 1800-luvulla.
Tilapuoti

 

Kävelimme pitkin luontopolkua. Kesällä karja laiduntaa luonnonniityllä ja pitää yllä perinnemaisemaa. Luontopolun varrelta löytyy myös vanha Husholmenin linnoitus. Se on aikoinaan sijainnut saaressa, mutta nykyään se on osa mannerta. Se ajoittuu 1300-luvulle.
Kartanon pihalla kasvaa jättimäinen tammi on yli 400 vuotta vanha. Sen alla on vihitty moni pariskunta. Tammi symboloi muinaisille ihmisille hedelmällisyyttä viisautta ja onnea. Zeuksen uskottiin syntyneen tammen juurella, pohjoisessa tammet edustivat ukkosenjumala Thoria.
Näkymä kuistilta.
Vanha kartano paloi Walshin kertoman mukaan 1700-luvun lopulla. Uusi on vuodelta 1803. Satulakattoista päärakennusta korotettiin 1890-luvulla, jolloin kartanon ulkoasua muutettiin uusrenessanssiasuun.
Kartanon sali.
Yksityiskohta kaakeliuunista.

 

Kirjasto.

 

Bosgård sijaitsee vain 12 kilometrin päässä Porvoosta. Ja mikä parasta Bosgårdin tilalla pääsee vierailemaan milloin hyvänsä. Päätin, että lähden sinne perheen kanssa retkelle uudemmankin kerran. Otan mukaan pikniktarvikkeet joita täydennän tilapuodin antimilla teemme luontoretken kartanon mailla luonto ja kulttuuripoluilla. 

Tilalla voi järjestää myös juhlia, yöpyä, syödä tilan ravintolassa tai ostaa lihaa kotiin myös tilan puodista tai verkkokaupasta. Kartanolla järjestetään myös erilaisia tapahtumia läpi vuoden. Lähellä sijaitsee myös historiallinen Husholmenin linnoitus.

 

Bosgårdin tilakauppa ja grilliravintola on auki to-la kello 11-18 sekä su 11-16-

Lähteenä Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.