Monivuotisena haaveenani on ollut käydä Hangon kylpyläkaupungin kukoistusvuosista kertovalla historiakierroksella, jossa eletään vuotta 1894. Olen ahminut Hangon historiasta kertovaa kirjallisuutta, joten 1800-luvun lopun hankolainen sosieteetti tuntui entuudestaan jo hieman tutulta. Oppaanamme toimi venäläinen aito kylpylävieras Katarina Zaharov, joka oli saapunut juuri höyrylaivalla satamaan päällään vielä arkiset matkustusvaatteet ja päivänvarjo. Hän käy kylpylässä vuosittain parantamassa terveyttään, mutta myös viettämässä vilkasta seurapiirielämää. Venäläiset löysivät suomalaiset kylpylät aikoinaan Nikolai I asettaman matkustuskiellon kautta, joka kesti vuodet 1830-55. Tuolloin eksoottinen autonominen Suomi heräsi ensi kertaa kukoistamaan matkailumaana. Hangon Kylpyläkulttuuri ei ajoitu tähän ensimmäiseen kukoistuskauteen, vaan vähän myöhäisempään aikaan, sortovuosien kynnykselle.
Kylpylävieraat majoittuivat täyshoitoloihin kuten Dorikseen, jonka ikkunoihin kiinnitettiin valkoinen lappu, mikäli huone oli vapaana. Huoneiden vuokraaminen oli tuottoisaa bisnestä myös hankolaisille, jotka saattoivat rakennuttaa talon, asuivat siellä talvet, mutta lomasesongin majailivat piharakennuksissa kestiten kylpylävieraitaan. Lomasesonkia kesti kuudesta kahteentoista viikkoa, herrasväen mukana kulki myös palvelusväki. Varakkaimmat perheet rakennuttivat itselleen upeita villoja kesäasunnoikseen, joita voimme ihailla vielä tänä päivänäkin.
Hanko oli suosittu lähtösatama myös siirtolaisten keskuudessa. He yöpyivät vaatimattomammin ja ahtaammin majataloissa ja emigranttihotelleissa. Suomesta lähti vuosien 1865-1930 välisenä aikana 400 000 siirtolaista, joista osa Hangon kautta. Hangosta alukselle noustessaan monilla ei ollut mukanaan paljoa muuta kuin suuret unelmat ja Villa Elisabetissa asuneen von Haartmanin perheen lahjoittama Raamattu. Nämä kaksi maailmaa, kylpylävieraiden ja siirtolaisten, tuskin koskettivat toisiaan. Kylpyläpuistoon pääsi ostamalla lipun, jotta kylpylävieraat saattoivat liikkua alueella nauttien sen palveluista. Samalla alueesta muodostui eräänlainen salaperäinen suljettu valtakunta, jonne harvalla hankolaisella oli asiaa.
Katarina Zaharov kertoi, miten kylpyläpuistossa juotiin terveysvettä kello 7-9 aamulla, kello 12-13 päivällä ja kello 18-19 illalla. Valitettavasti Hangossa ei ole erityisiä terveyslähteitä, joten vesi kuljetettiin muualta. Listalta löytyy mielenkiintoisia makuja mm. ja "Magnesia Limonaadi" ja "Ronneby arsenik" ja kihtiä sairastaville oli oma "Wiesbaden kihtivesi". Kylpylässä paranneltiin kaikkia sairauksia keuhkotaudista luulosairauteen ja särkyneeseen sydämeen. Elämä kylpylässä ei ollut pelkkää veden juomista, vaan illalla myös syötiin hyvin, nautittiin kohtuudella alkoholia sekä tanssittiin. Epäilemättä iltaisin puistossa vaihdettiin myös lemmenvaloja. Oman tutkimukseni päähenkilöt von Rehausenin neidit kävivät kylpylöissä nimenomaan etsimässä sopivaa sulhasta. Heidän päiväkirjoissaan kerrotaan "tummasta ja vaaleasta ritarista", joiden kanssa käveltiin pitkin puiston haravoituja hiekkateitä illan pimetessä ja soittokuntamusiikin kaikuessa vaimeasti taustalla.
Kylpyläalueen hienoista rakennuksista on jäljellä Casino, joka on perustamisestaan lähtien toiminut ravintolana. Viereinen varsinainen kylpylärakennus on purettu toisen maailmansodan jälkeen. Nykyinen Park-ravintola toimi ennen naisten voimisteluhuoneena, jossa Katarina Zaharov muiden kylpylädaamien vanavedessä oli käynyt ojentelemassa pientä siroa nilkkaansa. Hän kävi myös ottamassa merikylpyjä, neulaskylpyjä, kylmiä kylpyjä sekä savikylpyjä. Sähköhoitoja eikä radioaktiivista kylpyä hän ei uskaltanut kokeilla.
Kylpylän ja Casinon loistokaudet ajoittuvat 1800-luvun loppuun sekä svengaaville 1920-30-luvuille. Kylpyläpuistosta ja sen asukeista on jäänyt elämään monta lennokasta tarinaa, joista oppaamme kertoi mukaansatempaavalla tavalla. Casinon kahdessa tornissa asustaa myös kaksi kummitusta: harmaapukuinen nainen sekä mies, joka jättää jälkeensä makean sikarinsavun. Kylpyläpuiston elämä on erilaista nyt, vaikka ravintolasta voi yhä ostaa kivennäisvesiä ja tanssi sekä hauskanpito kuuluvat sen ohjelmaan. Viime viikonloppuna istuessani illallisella Casinolla katselin ulos sen lasi-ikkunoista ja koin mielihyvää, jatkuvuuden tunteen menneisyydestä tähän päivään. Ja kuinka ollakaan, vieno sikarin tuoksu leijaili avoimelta kuistilta sieraimiini.
Mielenkiintoiselle kylpyläpuistokierrokselle voit osallistua jälleen 26.7. Kierros on ruotsinkielinen.
Käy kurkkaamassa myös facebook-sivujani, jossa lisää antiikkia, designia ja hankolaiselämää
