Kylpyläpuiston historiaa

Monivuotisena haaveenani on ollut käydä Hangon kylpyläkaupungin kukoistusvuosista kertovalla historiakierroksella, jossa eletään vuotta 1894. Olen ahminut Hangon historiasta kertovaa kirjallisuutta, joten 1800-luvun lopun hankolainen sosieteetti tuntui entuudestaan jo hieman tutulta. Oppaanamme toimi venäläinen aito kylpylävieras Katarina Zaharov, joka oli saapunut juuri höyrylaivalla satamaan päällään vielä arkiset matkustusvaatteet ja päivänvarjo. Hän käy kylpylässä vuosittain parantamassa terveyttään, mutta myös viettämässä vilkasta seurapiirielämää. Venäläiset löysivät suomalaiset kylpylät aikoinaan Nikolai I asettaman matkustuskiellon kautta, joka kesti vuodet 1830-55. Tuolloin eksoottinen autonominen Suomi heräsi ensi kertaa kukoistamaan matkailumaana. Hangon Kylpyläkulttuuri ei ajoitu tähän ensimmäiseen kukoistuskauteen, vaan vähän myöhäisempään aikaan, sortovuosien kynnykselle.

Ihastuttava oppaamme Katarina Zaharov eli Tarja Kvarnström kylpyläpuiston lammen äärellä. Lampi on ollut aikoinaan suurempi ja siihen on istutettu kaloja.​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​
Ihastuttava oppaamme Katarina Zaharov eli Tarja Kvarnström kylpyläpuiston lammen äärellä. Lampi on ollut aikoinaan suurempi ja siihen on istutettu kaloja.​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​

 

Kylpylävieraat majoittuivat täyshoitoloihin kuten Dorikseen, jonka ikkunoihin kiinnitettiin valkoinen lappu, mikäli huone oli vapaana. Huoneiden vuokraaminen oli tuottoisaa bisnestä myös hankolaisille, jotka saattoivat rakennuttaa talon, asuivat siellä talvet, mutta lomasesongin majailivat piharakennuksissa kestiten kylpylävieraitaan. Lomasesonkia kesti kuudesta kahteentoista viikkoa, herrasväen mukana kulki myös palvelusväki. Varakkaimmat perheet rakennuttivat itselleen upeita villoja kesäasunnoikseen, joita voimme ihailla vielä tänä päivänäkin.

Villa Doriksen rakennutti  1881 Carl Korsman, joka toimi myös kylpylälaitoksen johtajana. Se toimi alkujaan kylpylävieraiden majoitusrakennuksena ja myöhemmin pitkään täyshoitolana.  Simpukoista tehty kuja johti aikoinaan Villa Doriksen ovelta rannalle.​​
Villa Doriksen rakennutti 1881 Carl Korsman, joka toimi myös kylpylälaitoksen johtajana. Se toimi alkujaan kylpylävieraiden majoitusrakennuksena ja myöhemmin pitkään täyshoitolana. Simpukoista tehty kuja johti aikoinaan Villa Doriksen ovelta rannalle.​​

Hanko oli suosittu lähtösatama myös siirtolaisten keskuudessa. He yöpyivät vaatimattomammin ja ahtaammin majataloissa ja emigranttihotelleissa. Suomesta lähti vuosien 1865-1930 välisenä aikana 400 000 siirtolaista, joista osa Hangon kautta. Hangosta alukselle noustessaan monilla ei ollut mukanaan paljoa muuta kuin suuret unelmat ja  Villa Elisabetissa asuneen von Haartmanin perheen lahjoittama Raamattu. Nämä kaksi maailmaa, kylpylävieraiden ja siirtolaisten, tuskin koskettivat toisiaan. Kylpyläpuistoon pääsi ostamalla lipun, jotta kylpylävieraat saattoivat liikkua alueella nauttien sen palveluista. Samalla alueesta muodostui eräänlainen salaperäinen suljettu valtakunta, jonne harvalla hankolaisella oli asiaa.

Tällaisista pienistä kioskeista sai ostaa lippuja kylpyläpuistoon, sieltä sai myös lehtiä, virvoitusjuomia sekä kortteja kotiin lähetettäväksi. Kioskin kuisti on ollut alunperin avoin, se on lasitettu myöhemmin. Kioski sijaitsee nykyisin Villa Adelen pihalla.​
Tällaisista pienistä kioskeista sai ostaa lippuja kylpyläpuistoon, sieltä sai myös lehtiä, virvoitusjuomia sekä kortteja kotiin lähetettäväksi. Kioskin kuisti on ollut alunperin avoin, se on lasitettu myöhemmin. Kioski sijaitsee nykyisin Villa Adelen pihalla.​

Katarina Zaharov kertoi, miten kylpyläpuistossa juotiin terveysvettä kello 7-9 aamulla, kello 12-13 päivällä ja kello 18-19 illalla. Valitettavasti Hangossa ei ole erityisiä terveyslähteitä, joten vesi kuljetettiin muualta. Listalta löytyy mielenkiintoisia makuja mm. ja "Magnesia Limonaadi" ja "Ronneby arsenik" ja kihtiä sairastaville oli oma "Wiesbaden kihtivesi". Kylpylässä paranneltiin kaikkia sairauksia keuhkotaudista luulosairauteen ja särkyneeseen sydämeen. Elämä kylpylässä ei ollut pelkkää veden juomista, vaan illalla myös syötiin hyvin, nautittiin kohtuudella alkoholia sekä tanssittiin. Epäilemättä iltaisin puistossa vaihdettiin myös lemmenvaloja. Oman tutkimukseni päähenkilöt von Rehausenin neidit kävivät kylpylöissä nimenomaan etsimässä sopivaa sulhasta. Heidän päiväkirjoissaan kerrotaan "tummasta ja vaaleasta ritarista", joiden kanssa käveltiin pitkin puiston haravoituja hiekkateitä illan pimetessä ja soittokuntamusiikin kaikuessa vaimeasti taustalla.

Kasino ja Kylpylä mereltä päin nähtynä 1800-1900-lukujen vaihteessa. Vasemalla Casinorakennus.  Rakennuksen suunnitteli Ferdinard von Christerson ja se valmistui vuonna 1879. Rakennusta on sittemmin laajenettu ja muokattu useitten arkkitehtien  mm. Bruno Granholmin ja Waldemar Aspelinin piirustusten mukaan. Oikeanpuoleisen kylpylaitoksen alkuperäiset piirustukset teki hankolainen tohtori E.O. Stenbäck.  Kylpylärakennusta on myös laajennettu useaan otteeseen mm. toisen tohtorin  E.A Holmenin ja arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnitelmien mukaan. Kuva Hangon Museon kuvakokoelmat.​​​​​
Kasino ja Kylpylä mereltä päin nähtynä 1800-1900-lukujen vaihteessa. Vasemalla Casinorakennus. Rakennuksen suunnitteli Ferdinard von Christerson ja se valmistui vuonna 1879. Rakennusta on sittemmin laajenettu ja muokattu useitten arkkitehtien mm. Bruno Granholmin ja Waldemar Aspelinin piirustusten mukaan. Oikeanpuoleisen kylpylaitoksen alkuperäiset piirustukset teki hankolainen tohtori E.O. Stenbäck. Kylpylärakennusta on myös laajennettu useaan otteeseen mm. toisen tohtorin E.A Holmenin ja arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnitelmien mukaan. Kuva Hangon Museon kuvakokoelmat.​​​​​

 

Kylpyläalueen hienoista rakennuksista on jäljellä Casino, joka on perustamisestaan lähtien toiminut ravintolana. Viereinen varsinainen kylpylärakennus on purettu toisen maailmansodan jälkeen. Nykyinen Park-ravintola toimi ennen naisten voimisteluhuoneena, jossa Katarina Zaharov muiden kylpylädaamien vanavedessä oli käynyt ojentelemassa pientä siroa nilkkaansa. Hän kävi myös ottamassa merikylpyjä, neulaskylpyjä, kylmiä kylpyjä sekä savikylpyjä. Sähköhoitoja eikä radioaktiivista kylpyä hän ei uskaltanut kokeilla.

Seurahuone-Kaivohuone-Kasino. Näkymä Casinon ikkunasta on mielestäni yksi kauneimmista.​​​​​
Seurahuone-Kaivohuone-Kasino. Näkymä Casinon ikkunasta on mielestäni yksi kauneimmista.​​​​​

Kylpylän ja Casinon loistokaudet ajoittuvat 1800-luvun loppuun sekä svengaaville 1920-30-luvuille. Kylpyläpuistosta ja sen asukeista on jäänyt elämään monta lennokasta tarinaa, joista oppaamme kertoi mukaansatempaavalla tavalla. Casinon kahdessa tornissa asustaa myös kaksi kummitusta: harmaapukuinen nainen sekä mies, joka jättää jälkeensä makean sikarinsavun. Kylpyläpuiston elämä on erilaista nyt, vaikka ravintolasta voi yhä ostaa kivennäisvesiä ja tanssi sekä  hauskanpito kuuluvat sen ohjelmaan. Viime viikonloppuna istuessani illallisella Casinolla katselin ulos sen lasi-ikkunoista ja koin mielihyvää, jatkuvuuden tunteen menneisyydestä tähän päivään. Ja kuinka ollakaan, vieno sikarin tuoksu leijaili avoimelta kuistilta sieraimiini.

 

Mielenkiintoiselle kylpyläpuistokierrokselle voit osallistua jälleen 26.7. Kierros on ruotsinkielinen.

 

Monet vanhat huvilat ja niissä eläneet suvut kuten kytkeytyvät toisiinsa naimakauppojen kautta. Huviloiden alkuperäisissä omistajissa näkyy koko 1800-luvun helsinkiläiseliitin kerma: Mannerheimit, Godenhjelmit, von Haartmanit, von Frenckelit ja von Julinit, mutta myös uusia vaurastuneita kauppias-, apteekkari ja liikemiessukuja. Kuvassa ​​Villa Bergenheim, jonka rakennutti ruukinomistaja Albert von Julin, jolla omisti huvila Villa Familiariksen vastapäisellä tontilla meren rannalla.​​​
Monet vanhat huvilat ja niissä eläneet suvut kuten kytkeytyvät toisiinsa naimakauppojen kautta. Huviloiden alkuperäisissä omistajissa näkyy koko 1800-luvun helsinkiläiseliitin kerma: Mannerheimit, Godenhjelmit, von Haartmanit, von Frenckelit ja von Julinit, mutta myös uusia vaurastuneita kauppias-, apteekkari ja liikemiessukuja. Kuvassa ​​Villa Bergenheim, jonka rakennutti ruukinomistaja Albert von Julin, jolla omisti huvila Villa Familiariksen vastapäisellä tontilla meren rannalla.​​​

 

Vivi Lönnin suunnittelema upea klassismia henkivä kartanomainen rakennus, joka valmistui vuonna 1917. Oppaamme mukaan rakennuksessa on Hangon ainoa aamiaishuone eli huone, jossa syödään vain aamupala. Odotin livreepukuista hovimestaria toivottamaan meidät tervetulleeksi.​​​​​​​​​
Vivi Lönnin suunnittelema upea klassismia henkivä kartanomainen rakennus, joka valmistui vuonna 1917. Oppaamme mukaan rakennuksessa on Hangon ainoa aamiaishuone eli huone, jossa syödään vain aamupala. Odotin livreepukuista hovimestaria toivottamaan meidät tervetulleeksi.​​​​​​​​​

 

Huviloiden nimet eivät ole kiveen kirjoitettu, vaan omistajien muutokset näkyvät myös Villojen fasadeissa. Alunperin pietarilaisen apteekkarin rouva Sophian mukaan nimetty "Villa Schloss" muuttui "Villa Tornbergiksi" siirtyessään kapteeni J.Tornbergin suvulle. Huvila tunnetaan myös "Serlachiuksen huvilana" ja nykyisin se on nimetty "Villa Tita-Mariaksi". Upea rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. Nyman ja valmistanut Hangö Ångsåg & Snickeri. Kurjet pihalla on suunnitellut Jussi Mäntynen noin 1920-luvulla.​​​
Huviloiden nimet eivät ole kiveen kirjoitettu, vaan omistajien muutokset näkyvät myös Villojen fasadeissa. Alunperin pietarilaisen apteekkarin rouva Sophian mukaan nimetty "Villa Schloss" muuttui "Villa Tornbergiksi" siirtyessään kapteeni J.Tornbergin suvulle. Huvila tunnetaan myös "Serlachiuksen huvilana" ja nykyisin se on nimetty "Villa Tita-Mariaksi". Upea rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. Nyman ja valmistanut Hangö Ångsåg & Snickeri. Kurjet pihalla on suunnitellut Jussi Mäntynen noin 1920-luvulla.​​​

 

 

Villat Java ja Sumatra on suunnitellut arkkitehti Gustaf Welander. Rakennuttajina toimi kaksi merikapteenia, jotka olivat myös vierailleet kyseisissä paikoissa.​ Jaavan kivijalassa toimi aikoinaan myös "Siirtomaakellari" niminen pieni puoti.​
Villat Java ja Sumatra on suunnitellut arkkitehti Gustaf Welander. Rakennuttajina toimi kaksi merikapteenia, jotka olivat myös vierailleet kyseisissä paikoissa.​ Jaavan kivijalassa toimi aikoinaan myös "Siirtomaakellari" niminen pieni puoti.​
Villa Thalatta tarkoitta kreikankielellä merta. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Bruno F. Granholm vuosina 1893-94. Huvilan kivijalassa on aikoinaan ollut salainen viinivarasto. Mikä on tarina sen takana, selviää kylpyläpuistokierroksella.​​​
Villa Thalatta tarkoitta kreikankielellä merta. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Bruno F. Granholm vuosina 1893-94. Huvilan kivijalassa on aikoinaan ollut salainen viinivarasto. Mikä on tarina sen takana, selviää kylpyläpuistokierroksella.​​​

Käy kurkkaamassa myös facebook-sivujani, jossa lisää antiikkia, designia ja hankolaiselämää

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.

Seuraa meitä somessa