Minulta kysellään usein, mistä teen löytöjäni. Yksi parhaita tavaran, antiikin ja designin löytöpaikkoja ovat hyväntekeväisyyskirppikset. Yleensä vieläpä ne nuhjuisimmat ja epämääräisimmät ovat kaikista yllätyksellisimpiä. Löytömielessä siis. Kesäisin lomalla en malta olla kiertelemättä Hangon "loppiksia". Erityisesti pidän liikkeistä, joilla on joku humaani aate takana. Tunnen tekeväni jotain hyvää myös ostaessani.

Tulen myös aina hyvälle tuulelle näissä liikkeissä käydessäni, se johtuu siitä, että myyjät ovat poikkeuksetta iloisia, palvelualttiita ja ystävällisiä. Johtuukohan se siitä, että suuri osa työskentelee siellä vapaaehtoisvoimin, palkatta, hyvää tekien?

Puistokadun varrella sijaitsevaan entiseen metodistikirkkoon muuttaneelle kirppikselle kannattaa mennä sisään vaikkei ostoaikeita olisikaan, koska itse rakennus on upea. Isot ikkunat ja kirkkosali eivät välttämättä ole edukseen kaiken tavaran keskellä, mutta esteetikko näkee kokonaisuuden myös vaatehenkareilla roikkuvien takkien, mäntyhuonekalujen ja rojunkin seasta. Ajatus kirkosta kauppapaikkana ei ole varmaankaan kaikille mieleen. Täytyy kuitenkin muistaa, että kyse on hyväntekeväisyydestä. Rahat menevät mm. Hangon katulähetyksen hyväksi.  Vaikka rakennus on pitkään toiminut kirkkona, sen historiaan kuuluu ennen ensimmäistä maailmansotaa myös vaihe, jolloin rakennus toimi siirtolaisten yöpymispaikkana.

Lähellä Temppelikirpputoria on myös toinen, Diakoniatyön hyväksi toimiva kirpputori. Se on auki vain kerran viikossa keskiviikkona, kello 15-17.30. Sieltä olen ostanut leluja lapsille ja muuta mukavaa, lähinnä pientavaraa. Tämänkin rakennuksen historia on kiintoisa. Se on entinen verstas- ja pajarakennus. Se rakennettiin tiilestä, koska siellä käsiteltiin tulta ja se saattoi syttyä herkästi. Mahdollisesti myös läheinen junarata vaikutti pintamateriaaleihin, sillä  höyryveturit saattoivat heittää kipinöitä taloa kohti. Myöhemmin rakennuksessa on toiminut mm.meijeri. Vuonna 1982 talo saneerattiin seurakunnan käyttöön.

Eräänä aamuna juoksin lenkkiäni Esplanadia pitkin, hieman tavoistani poiketen. Ja kuinkas ollakkaan Hangossa sijaisevassa "Lähimmäinen" kirppiksellä oli kaikki puoleen hintaan-päivät. Pakkohan sinne oli poiketa. Lähimmäinen on Hangon helluntaiseurakunnan ylläpitämä. Talo ei ole esteettisesti yhtä kaunis tai rakennushistoriallisesti yhtä kiinnostava kuin edellämainitut kirpputorit, joten jätin sen kuvaamatta. Rujon ulkokuoren ei pidä kuitenkaan antaa säikyttää, se oli täynnä paitsi asiakkaita, myös kiinnostavia myyntiartikkeleita. Lähimmäinen toimii vapaaehtoisvoimin ja on avoinna vain muutamana päivänä viikossa, lisäksi siellä jaetaan ajoittain EU:n ruoka-apua sitä tarvitseville.

Voiko hyväntekeväisyyskirppikseltä tehdä löytöjä? Kyllä voi. Mutta voiko niitä tehdä hyvällä omallatunnolla?

Tapanani on ollut kirppiksillä kertoa yksityisille myyjille, mikäli he myyvät esineitään selkeästi alihintaan tai eivät tiedä myyvänsä jotain hyvinkin arvokasta. Organisoiduissa eri järjestöjen hyväntekeväisyyskirppiksillä en ole sitä vastoin puuttunut valmiiksi annettuihin hintoihin. Miksikö? Ensinnäkään en halua astua kenenkään varpaille. Monesti hyväntekeväisyyskirppiksillä hinnoittelija on asiasta kiinnostunut ja selvitellyt ainakin tunnetuimpien esineiden myyntihintoja ja hinnoitellut tuotteet sen mukaan. Esimerkiksi Fidassa toimii myös asiantuntija hinnoittelun apuna.

Paljon mm. lähetystyö- ja  pelastusarmeijan hyväntekeväisyyskirppiksiä kiertäneenä olen toki törmännyt kaikenlaiseen hinnoitteluun. Esimerkkinä eräällä lähetyskirppiksellä kannettomasta, rikkinäisestä pehtooripannusta pyydettiin 75 euroa ja toisaalla vastaavasta, mutta priimayksilöstä kansineen kymmenen euroa. Realistinen hinta olisi jotain näiden väliltä.

Onko hyväntekeväisyyskirppisten edullinen hinta aina joltain pois? Kyllä ja ei.

Hyväntekeväisyyskirppikset saavat tavarat lahjoituksina, joista lahjoittaja on halunnut luopua niistä joko aatteen hyväksi tai yksinkertaisesti halunnut päästä turhasta eroon.  Siinä mielessä kaikki varsinaisista esineistä saatava raha on puhdasta tuottoa. Toisaalta lahjoittaja on varmasti toivonut esineistään saatavan parhaan mahdollisen tuoton. Roimasti alihinnoitellusta esineestä saatava tuotto on näin pois itse hyväntekeväisyyskohteelta. Lisäksi paikan vuokra ja mahdolliset henkilöstökulut tulee myös ottaa huomioon.

 Summa summarum. Ehkä kuitenkin loppupeleissä on parempi, että hyväntekeväisyyskirppiksillä hinta on vähän alakanttiin? Näiden kirppiksien eräs houkutin on se, että sieltä on mahdollisuus tehdä löytöjä ja saada "onnistuneen kaupan" kokemus.  Siinä mielessä tappiin hinnoitellut tuotteet eivät pitemmän päälle olisi tuottoisia, koska ylihinnoitellun tavaran voi hakea muualtakin.

Huolimatta vakuutteluistani, tunsin tämän kirjoituksen jälkeen yhä pienen omantunnonpistoksen. Olinko ostanut tavarani liian halvalla? Niinpä illalla keräsin kaksi kassillista turhaa roinaa sekä pieneksi jääneitä lastenvaatteita ja päätin kiikuttaa ne aamulla Temppelikirppikselle. Anna hyvän kiertää.

Jutun  kirppikset Hangossa:

Temppelikirpputori Puistokadun ja Ratakadun kulmaus, avoinna arkisin 11-17, lauantaisin 10-14

Kirpputori Korsmaninkatu 40, avoinna ke 15-17.30

Lähimmäinen, Esplanadi 62 avoinna tiistaisin ja perjantaisin kello 10-14

P.s. Ratakatu 4:ssa on joulun alla Frälssiskafferit, jonne voit lahjoittaa omia turhia tavaroitasi. Kysy lisää Mira Haahti