Minulle Juhannus merkitsee...

Juhannuksen viettoa Karkun Elivuorella

 

Elämä on pitkälti arkea, jota rytmittävät erilaiset juhlapäivät, jotka nousevat esiin muistoissa hieman kirkkaimpina, ja antamat elämälle sen pikantimman maun.

Tärkeintä juhlapäivissä on kuitenkin minulle se, että siihen liittyy perinteitä. Päivänkulun voi arvata jo aamulla herätessään; milloin syödään, saunotaan ja milloin lippu nostetaan salkoon juhlallisin menoin ja miten illan aikana nuoret keräävät sen seitsemän kukkaa juhannustaikoja varten.

Minulle Juhannus näyttäytyy vuodesta toiseen samankaltaisena. Se on täynnä tunnetta:  lasten naurua, ja nykyään myös teinien irtiottoa, juhannussalon ihailua ja kokon sytyttämistä -enemmän tai vähemmän onnistuneesti.

Se on myös tuoksumuistoja:  grillin käryä, juhannusruusun tuoksua ja kaltaiselleni herkkusuulle täynnä tuttuja makumuistoja kuten kesän ensimmäiset uudet perunat ja mansikat...

Eniten Juhannuksessa rakastan kuitenkin yhdessäoloa rakkaitteni kanssa.

Hyvää Juhannusta!

Juhanuksen viettoa Lauttasaaressa vuonna 1906, Finna, Helsingin Kaupunginmuseo

 

Katjablogiuusi s100x100 q80 noupscale

Katja Weiland-Särmälä

Katja Weiland-Särmälä on väitöskirjaa tekevä taidehistorioitsija ja historioitsija sekä löytöretkeilijä kauneuden, designin ja taiteen maailmassa.