Ihastuin vuosi sitten suunnattomasti vanhaan 1800-luvun talonpoikaishenkiseen kaappiin Bukowskis marketissa. Se oli pakko saada ja pyysin miestäni huutamaan sen puolestani, kun olin töissä. Aika moni muukin halusi saman kaapin. En määritellyt kipurajaa riittävän tarkasti, joten saimme sen omaksemme, mutta siitä tuli hieman arvelujani kalliimpi ostos.
Rakastuin erityisesti sen vihreänsiniseen väriin. Kesäkotimme olohuone, jonne kaappi oli tarkoitus sijoittaa, on vaalea, keltainen ja sininen, eikä kaappi tuntunut väriltään täysin huoneeseen sopivalta. Onneksi vihertävä sävy ei ollut alkuperäinen, vaan kaappi oli joskus aiemmin hiottu puupinnalle ja maalattu edellisen omistajan toimesta, joten en tuntenut tekeväni mitään peruuttamatonta rikosta huonekaluamme kohtaan päättäessäni maalata sen uudestaan. Väriksi valitsin antiikinharmaan, joka lopulta olikin lähes valkoinen. 1800-luvulla huonekaluja maalattiin myös vaaleiksi, joten siinäkin mielessä sävy tuntui hyvältä.
Huom. Tämä EI ole mikään kaupallinen yhteistyö, vaan voin käsi sydämellä suositella Rakennusapreekista ostamiani Byta Ytan värejä. Helppoa maalata ja minunkin taidoillani siedettävää jälkeä.
