Ulkona satoi rakeita ja päätimme lähteä kaupunkikierrokselle. Eräs ehdottomista suosikeistani Helsingin Vintageliikkeistä on Artekin Second Hand myymälä 2nd cycle Pienellä Roobertinkadulla.
Tämä on siitä harvinainen kauppa, että kaikki esillä olevat tuotteet eivät edes ole myynnissä. Ne ovat Artekin omaa kokoelmaa, joita on vuosien varrella ostettu ja pelastettu "takaisin". Tarjolla on paljon uniikkia: Artek 2nd cyclen hankkimia huonekaluja ja esineitä ovat myös museot ostaneet kokoelmiinsa.
Artekin perustamisen alkukipinän antoi taidekriitikko Nils Gustaf Hahl, joka yhdessä Aino ja Alvar Aallon sekä Maire Gullichsen toimesta perustivat Artekin vuonna 1935. Sisustusliikkeen ideana oli markkinoida paitsi Alvar Aallon huonekaluja, myös muuta moderniin sisustukseen liittyvää tavaraa. Samassa hengessä Artekin 2nd cyclessä kaikki esineet eivät suinkaan ole vain suomalaista designia: Aaltoa, Wirkkalaa tai Tapiovaaraa. Myynnissä on myös parhainta skandinaavista ja kansainvälistä muotoilua.
Pääosassa myymälää on kuitenkin Aallon tuotanto. Alvar Aalto on sanonut suunnittelunsa lähtökohdaksi aina ihmisen: sen skaalan ja mittakaavan. Esineet ovat yksinkertaisia, helposti lähestyttäviä ja niissä on mukana kepeyttä. Vaikka funktionalismi perustui rationaliseen ja jäykkään "form follows funktion"-ajatteluun, Aalto leikitteli sen ohella myös vapaalla muotokielellä. Aalto on itse kirjoittanut: " Minuun on juurtunut käsitys ja vaistomainen tunne siitä, että meidän on uskottava leikin ratkaisevaan osuuteen rakentaessamme ihmisille, suurille lapsille". Tätä hänen tuotannossaan edustaa "vapaa viiva", joka toistuu niin Savoy-maljakossa, Paimiotuolin jalassa kuin Viipurin kirjaston katossakin.
Miksi itse rakastan näitä huonekaluja? Ne edustavat minulle tuttua, kotoista ja jotain perinjuurin kotimaista. Tutulla en tarkoita sitä, että olisin elänyt Aallon huonekaluilla sisustetussa kodissa lapsuuteni, päinvastoin. Meidän suomalaisten on kuitenkin ollut vaikea välttyä Aallon suunnittelulta; Aallon esineet ympäröivät meitä eri ikäkausina : päiväkodissa, kouluissa, virastoissa ja vanhainkodeissa. Tämä lienee Aallon suosion eräs tärkeä tekijä: hänen huonekalunsa ja rakennuksensa eivät olleet alunperin suunniteltu eliitille vaan massoille.
Aallon eräässä tunnetuimmassa työssä, Paimion parantolassa ja sen suunnittelussa on huomioitu ihminen kokonaisvaltaisesti: keskitytty paitsi ihmisen fyysiseen, myös henkiseen hyvinvointiin. Sairaalasuunnittelussa hygienian ja kliinisyyden vaatimusten ohella oli Aallolle tärkeää pohtia myös siellä viihtyvyyden ja kauneuden vaatimuksia. Huonekalut oli helppo puhdistaa, mutta puu ja vaneri toivat kalusteihin luonnonläheisyyttä, pehmeyttä ja elävää materiaalia. Valaistuksen hän suunnitteli niin, ettei se häiritsisi potilaitten herkkiä silmiä.
Kenties Aallon pyrkimys inhimillistää elinympäristömme saa meidät rakastumaan hänen suunnitteluunsa sukupolvi toisensa jälkeen?
Aalto itse lausahti: "Mikään vanha ei synny uudestaan. Mutta se ei myöskään katoa täydellisesti . Ja se, mikä on kerran ollut, tulee aina uudestaan, uudessa muodossa." Aika menee eteenpäin, mutta klassikot säilyvät. Tietyissä esineissä niiden käyttötarkoitus kuitenkin muuttuu ajan kuluessa. Esimerkiksi puhelinpöytä on nykyään täysin turha esine, vaikka toki sitä voi käyttää muuhun tarkoitukseen, vaikka yöpöytänä. Toinen, joka on muuttunut käyttöesineestä lähinä koriste-esineeksi ovat kyntteliköt.
Artek 2nd cycle Pieni Roobertinkatu 4, Helsinki
auki
to 11-18
pe 11-18
la 11-15
P.S. Käy kurkkaamassa facebook-sivuni Löytöretkeilijän Paratiisi
