Töölössä piipahtaessani käväisen aina kurkkaamassa Astialiisassa, josko sinne olisi ilmestynyt jotain uutta ihanaa. Neuvon sinne myös ystäviäni, jotka eivät malta juosta kirpputoreilla astioita metsästämässä. Astialiisassa kipot, kupit kannut ja lasiesineet ovat kauniisti ja houkuttelevasti esillä.
Astialiisassa vietetään nyt kymmenettä juhlavuotta. Alunperin Astialiisa aloitti pienellä volyymillä, nykyisin sen valikoima on varmasti yksi maan monipuolisimpia. Pääosin myynnissä on vanhaa sekä uutta Arabiaa joiden lisäksi kiinnostava valikoima "herkkuja" Iittalan, Hackmanin, Nuutajärven ja Riihimäen sekä Muurlan tuoteperheistä. Liikkeellä on myös oma etsintäpalvelu, mikäli kaipaamaasi astiaa ei valikoimista juuri sillä hetkellä löytyisi .
Ihaillessani Harlekiini-sarjaa keskustelimme kuppimallin muokkaantumista vuosien saatossa sirojalkaisesta kohti kookasta mukimallia. Muotoiluun vaikuttavat paitsi esteettisten ihanteiden muuttuminen myös käytännöllisyyden ja kestävyyden vaatimukset. Materiaalin vaihtelut posliinista fajanssiin tai kivitavarasta vitroposliiniin -puhumattakaan pula-ajan kokeiluista- asettivat myös omat haasteensa suunnittelijoille. Samoin koristelussa on siirrytty rönsylevistä siirtokuvakukkasista, puhallus- ja leimakoristeluista, käsimaalauksesta kohti pelkistyneempää kuviointia. Toisaalta makuja on monia: yksi tykkää valkoisesta Teemasta toinen Klaus Haapaniemen Taika kuvioista. Minä molemmista
Tällä kertaa en ollut Astialiisassa ostoaikeissa, vaan hakemassa hieman inspiraatiota kattaukseen tulevaa juhlakautta ja suunnittelemiani illallisjuhlia varten. Omistaja Tiina Westerlund järjestää liikkeessä vaihtuvia näyttelyitä eri teemojen ympärille kuten "400 kahvikuppia", "Esteri Tomulan koristekaunottaret", "Purkki, Purnukka ja Pytty". Näiden näyttelyiden satoa löytyy mm. Keräilijän aarteet kirjoista. Tiinan esteettistä näkemystä ja asiantuntemusta kannattaa hyödyntää astioita valitessa ja yhdistellessä.
Tiina kertoo, että hän hankkii uudet astiat suoraan tehtaalta ja vanhemmat yksityishenkilöiltä. Kriteerinä on korkea laatu, astioitten on oltava siinä kunnossa, että ne voi kattaa juhla-aterialle. Vitriineissä on esillä kauniita kattausehdotuksia, joissa on sekoitettu eri sarjojen astioita viehättäviksi kokonaisuuksiksi. Sävyt soinnutetaan toisiinsa sopiviksi, suunnittelijat ja aikakaudet risteävät hauskasti. Ei kattauksen tarvitse olla niin vakavaa.
Vierailuni lopuksi kummastelin liikkeen nimeä, mistä se tulee? Astialiisa on saanut nimensä Tiina Westerlundin äidin Alli Liisan mukaan. "Hän kasvatti minuun rakkauden yhteisiin hetkiin kauniisti katetun pöydän äärellä" Tiina kertoo. Kaunis miljöö kattauksineen nostaa fiiliksen juuri oikeanlaiseksi.
Kuulosti tutulta. Muistan jo lapsuudestani, miten sukupäivällisillämme myös kaunis esillepano on aina ollut suuressa roolissa: juhlatunnelmaan virittivät isovanhempieni erityiset jouluastiat, suvun vanhat maisema-arabiat, hienosti taitetut pellavaliinat -ja kuinka kristallilasit ja hopea-aterimet kiiltelivätkään kilpaa kristallikruunun kanssa! Isovanhempieni vanhassa kesähuvilassa pöydälle katetaan arkisempaa Arabiaa: Railia ja Kehäkukkaa, rennompaa käyttölasia ja maljakkona toimivaan Schilkinin maitokannuun asetellaan lasten poimimat villikukat. Samaa tyylien sekamelskaa harrastan omissa kattauksissani.
Perintöastiastoihin liittyy paitsi esteettisiä arvoja, myös voimakkaita muistoja ja tunnelmia yhdessä vietetyistä ajasta. Pidellessäni kädessäni mummini rikkinäistä kuppia, muistan, miten pieni ja heiveröinen hän oli viimeisinä vuosinaan.
Mutta eihän kauniiden astioiden ja kattausten tarvitse liittyä yksinomaan juhlaan tai erityistilaisuuksiin, Astialiisassa käynnin innostamana aion skarpata, myös ihan tavallinen arkiateriakin voi olla esteettinen nautinto!
Astialiisa sijaitsee Helsingissä, Töölössä, Runeberginkatu 59
Astialiisalla on myös omat nettisivut sekä facebooksivut
P.S. Käy kurkkaamassa myös omat facebooksivuni Löytöretkeilijän Paratiisi, jossa antiikkia, designia, historiaa ja taidetta.
