Olen jo pitkään ihaillut Hiort af Ornäsin taidokasta huonekalumuotoilua. Vielä joitain vuosia sitten nojatuoleja saattoi löytää huutokaupoista tai vanhan tavaran liikkeistä puoliedullisesti. Nyt nimi alkaa olla jo tunnetumpi myös nykysisustajien mielissä. Siitä kiitos Fasetin Janne Ylöselle, joka on järjestänyt kaksi Hiort af Ornäs näyttelyä Fasettiin ja Habitareen sekä on aloittanut Siesta tuolin uudelleentuotannon. Kiitokset myös Anna-Kaisa Huuskolle, Johannes Wileniukselle ja Petri Latvalalle, jotka ovat kirjoittaneet ansiokaan kirjan tästä muotoilun mestarista.
Olen tutustunut Fasetin Ornäs näyttelyyn vuosi sitten Lahden Fasetissa, josta blogini kuvat on otettu. Siellä oli esillä Hiort af Ornäsin laaja tuotanto: huonekaluja, joita oli "pelastettu", ostettu ympäri Suomen näyttelyä varten. Teko on kulttuuriteko, juuri nyt oli monella tapaa otollinen hetki "uudelleenlöytää" ja tallentaa Ornäsin tuotanto.
Carl Gustav Hiort af Ornäs (1911-1996) syntyi aatelissukuun, mutta ei kultalusikka suussa. Hänen lapsuuttaan varjosti isän varhainen kuolema; äiti jäi selviytymään kolmen pienen lapsen kanssa. Hän aloitti arkkitehdin opinnot, mutta sai oppinsa mm. Keravan Puusepäntehtaalla, jota johti Werner West. Tyylikkyys, korkea laatu ja jonkinasteinen elitistinen leima ja laadukkaan työn kriteeri siirtyi myös harjoittelijana toimineen Hiort af Ornäsin ajatusmaailmaan.
Ornäs työskenteli myös Nupposen huonekalutehtaalla ja myöhemmin hänen oma Lauttasaaressa sijaitseva Puunveisto- tehtaansa teki Nupposen kanssa yhteistyötä. Välillä näiden huonekaluja on vaikea erottaa toisistaan, sillä niiden mainonnassa ei välttämättä tehty eroa firmojen tuotannon välillä. Yhteistyö Nupposen kanssa ulottui myös henkilökohtaiselle tasolle Ornäsin avioituessa Orvokki Nupposen kanssa vuonna 1955.
Ornäsin taitoja arvostettiin jo omana aikanaan: hänen huonekalunsa saivat kansainvälistäkin huomiota mm. Milanon Triennaalissa Toivekoti-näyttelyn osastolla. Ruotsissa Gösta Westerberg myi hänen tuotantoaan, joten voit sielläkin törmätä Puunveisto Oy:n -Träsnideri Ab:n tuotantoon. Suomenruotsalaisena hänen oli myös helppo hakea vaikutteita toisista pohjoismaista. Itse näen hänen suunnittelussaan paljon tanskalaisia vaikutteita muotoilun ohella mm. jalopuun käytössä. Tanskalaisista suunnittelijoista esimerkiksi Finn Juhlin tuotannosta löydän paljon samaa henkeä.
Ornäsistä kertovassa "Muotojen mestari" teoksessa kerrotaan, miten Hiort af Ornäs ei tehnyt mitään helpoimman kautta; halu tehdä uutta ja ennennäkemätöntä ohjasi suunnittelijaa. Hyvänä esimerkkinä luomisvoimasta on uutta muotokieltä edustava Afo-tuoli, jonka suunnittelija teki viimeisinä töinään.
Tutkin omassa väitöskirjassani aineetonta perintöä. Leikkisästi voisikin ajatella, että Ornäsin huonekaluissa näkyy vanhan aatelissuvun ihanteita: laadukkuus, tyyli ja eleganssi; esineiden yksityiskohdissa näkyy viimeistely ja hienot materiaalit, muttei lainkaan pröystäilyä tai kikkailua.
Fasetilla on myös hallussaan Hiort af Ornäsin huonekalujen mallipiirrokset sekä oikeudet niihin. Mikähän malli tulee seuraavaksi tuotantoon?
ps. Fasetissa on myös paljon muuta ihanaa antiikin ja vintagen ystäville. Mutta siitä joku toinen kerta!