Olen jo pitkään ihaillut Hiort af Ornäsin taidokasta huonekalumuotoilua. Vielä joitain vuosia sitten nojatuoleja saattoi löytää huutokaupoista tai vanhan tavaran liikkeistä puoliedullisesti. Nyt nimi alkaa olla jo tunnetumpi myös nykysisustajien mielissä. Siitä kiitos Fasetin Janne Ylöselle, joka on järjestänyt kaksi Hiort af Ornäs näyttelyä Fasettiin ja Habitareen sekä on aloittanut Siesta tuolin uudelleentuotannon. Kiitokset myös Anna-Kaisa Huuskolle, Johannes Wileniukselle ja Petri Latvalalle, jotka ovat kirjoittaneet ansiokaan kirjan tästä muotoilun mestarista.
Kirja on juuri niin hieno ja tyylikäs kuin Hiort af Ornäsin tuotantokin. Se innotti heti, etenkin kun siinä oli mukana myös Carl Gustav (Nalle) Hiort af Ornäsin elämäntarinakin.
Olen tutustunut Fasetin Ornäs näyttelyyn vuosi sitten Lahden Fasetissa, josta blogini kuvat on otettu. Siellä oli esillä Hiort af Ornäsin laaja tuotanto: huonekaluja, joita oli "pelastettu", ostettu ympäri Suomen näyttelyä varten. Teko on kulttuuriteko, juuri nyt oli monella tapaa otollinen hetki "uudelleenlöytää" ja tallentaa Ornäsin tuotanto.
Janne Ylönen kertoi eräänkin pelastusoperaation vieneen heidät vanhalle mökille, jonka saunaneteisestä löytyi elämää nähnyt Kim sohva.
Carl Gustav Hiort af Ornäs (1911-1996) syntyi aatelissukuun, mutta ei kultalusikka suussa. Hänen lapsuuttaan varjosti isän varhainen kuolema; äiti jäi selviytymään kolmen pienen lapsen kanssa. Hän aloitti arkkitehdin opinnot, mutta sai oppinsa mm. Keravan Puusepäntehtaalla, jota johti Werner West. Tyylikkyys, korkea laatu ja jonkinasteinen elitistinen leima ja laadukkaan työn kriteeri siirtyi myös harjoittelijana toimineen Hiort af Ornäsin ajatusmaailmaan.
Nupposen koivuinen Pedro sohva 1950-luvulta.
Ornäs työskenteli myös Nupposen huonekalutehtaalla ja myöhemmin hänen oma Lauttasaaressa sijaitseva Puunveisto- tehtaansa teki Nupposen kanssa yhteistyötä. Välillä näiden huonekaluja on vaikea erottaa toisistaan, sillä niiden mainonnassa ei välttämättä tehty eroa firmojen tuotannon välillä. Yhteistyö Nupposen kanssa ulottui myös henkilökohtaiselle tasolle Ornäsin avioituessa Orvokki Nupposen kanssa vuonna 1955.
Puunveisto Oy toimi aluksi ydinkeskustassa, mutta siirtyi 1950-luvun alussa Lauttasaareen, osoitteeseen Veneentekijäntie 14.
Ornäsin taitoja arvostettiin jo omana aikanaan: hänen huonekalunsa saivat kansainvälistäkin huomiota mm. Milanon Triennaalissa Toivekoti-näyttelyn osastolla. Ruotsissa Gösta Westerberg myi hänen tuotantoaan, joten voit sielläkin törmätä Puunveisto Oy:n -Träsnideri Ab:n tuotantoon. Suomenruotsalaisena hänen oli myös helppo hakea vaikutteita toisista pohjoismaista. Itse näen hänen suunnittelussaan paljon tanskalaisia vaikutteita muotoilun ohella mm. jalopuun käytössä. Tanskalaisista suunnittelijoista esimerkiksi Finn Juhlin tuotannosta löydän paljon samaa henkeä.
Työskennellessään ennen sotaa Porissa Ekwallin tehtaalta Ornäs innostui vanerin taivuttamisesta. Vanerin käsittely vaati taitoa. Ornäsin omassa tehtaassa Puunveistossa kehitettiin erikoiskoneet, jolla tuolin koko istuimen pystyttiin taivuttamaan yhtenäisistä vanerilevystä liitoksitta. Tuoleihin saatiin muotoja, jotka mahdollistuivat laajemmin vasta, kun muovia alettiin käyttää runkomateriaalina.
Siesta vuodelta 1952. Huomaa lennokkaat jalat!
Ornäsistä kertovassa "Muotojen mestari" teoksessa kerrotaan, miten Hiort af Ornäs ei tehnyt mitään helpoimman kautta; halu tehdä uutta ja ennennäkemätöntä ohjasi suunnittelijaa. Hyvänä esimerkkinä luomisvoimasta on uutta muotokieltä edustava Afo-tuoli, jonka suunnittelija teki viimeisinä töinään.
Tutkin omassa väitöskirjassani aineetonta perintöä. Leikkisästi voisikin ajatella, että Ornäsin huonekaluissa näkyy vanhan aatelissuvun ihanteita: laadukkuus, tyyli ja eleganssi; esineiden yksityiskohdissa näkyy viimeistely ja hienot materiaalit, muttei lainkaan pröystäilyä tai kikkailua.
Studiosohva 1954. Kauniit nahkasidokset viimeistelevät sohvan, niin, että huonekalu on kaunis sekä edestä että takaa. 1950-luvulla esineissä koivu vaihtui jalopuihin kuten tiikkiin, mahonkiin ja palisanteriin.
Ornäsin esineissä paistaa läpi korkea laatu, hiotut yksityiskohdat ja toisaalta selkeys. Puhtaat muodot ja hienostuneisuus sekä tinkimättömyys laadussa ja tekotavassa.
Nahkaremmi on kuin moderni taideteos istuimen selkänojassa.
Ornäs asui perheineen Tapiolassa, Päivättären polku viidessä, lähellä Silkkiniittyä. Hänen kotinsa esiteltiin myös Koteja Tapiolassa kirjassa, josta kuva on otettu. Ilmeisesti kodin sisustus toimi myös uusien huonekalujen koenäyttämönä, kokonaisuuteen yhdistyi saumattomasti myös mm. artekin ja suvun vanhoja huonekaluja.
Lehdissä kuten Kaunis Koti Ornäsistä kirjoitettiin aikoinaan ja hänet mainitaan myös oman aikansa pohjoismaisia suunnittelijoita käsittelevässä kirjallisuudessa. Suomalaista muotoilua ja tekijöitä käsittelevässä kirjallisuudessa Ornäs on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ansaitusti hän lunastaa nyt uudelleen paikkansa yhtenä kiinnostavista sodanjälkeisen muotoilun nimistä.
Ornäsin huonekalujen nimissä kaikuu eksotiikka: Pedro, Siesta, ja Mandariini vievät meidät etelän lämpöön. Siellä Ornäs vietti itse myös eläkepäiviään. Mandariini on suunniteltu vuonna 1960.
Ornäs käytti vaneria tuoliensa runkona, vaikka moni oli jo siirtynyt muoviin. Taitavana vanerin käsittelijänä hän sai huonekaluihinsa silti samankaltaista kevyen veistoksellista muotoa. Lisäksi vaneriin oli helpompi kiinnittää kangas kuin muovirunkoiseen tuoliin.
Ihanassa vanhassa 1940-luvun lopun uniikkikaapissa on mielestäni Svensk Tenn-henkeä. Nalle teki sen lahjaksi ensimmäiselle vaimolleen.
Pajatso kulmasohva vuodelta 1955 oli myös yksi myyntimenestyksistä.
Avaruusajan futuristista henkeä oli Afo seat 2001-istuimessa, joka esiteltiin messuilla 1971. Se oli tehty yleistuoliksi mm. ravintoloihin. Afon taru päättyi kuitenkin öljykriisiin.
Viime aikoina kopiot ovat puhuttaneet niin taide kuin designmaailmassakin. Myös Ornäsin tuotannosta tehtiin jo omana aikanaan kopioita. Netissä vilkkaan keskustelun herättänyt kuvan tuoli on Siestan kopio. Ero näkyy mm. jalkojen- ja tuolin selän mallista. Kannattaa olla tarkkana! Onneksi tahtotila kaikilla huutokauppataloilla on nimikoida vain varmat tapaukset. Kuva: Niko Takaniemi
Fasetti valmistaa nykyään Siestaa myös uustuotantona. Kuva Habitaremessuilta.
Mikä on sinun Ornäs-suosikkisi? Mielestäni etualan Caravellet ovat kuin lämmin syli.
Fasetilla on myös hallussaan Hiort af Ornäsin huonekalujen mallipiirrokset sekä oikeudet niihin. Mikähän malli tulee seuraavaksi tuotantoon?
ps. Fasetissa on myös paljon muuta ihanaa antiikin ja vintagen ystäville. Mutta siitä joku toinen kerta!
