Vierailin Luonnontieteellisessä museossa, tuttavallisesti Eläinmuseossa, Helsingissä. Näyttelyiden lisäksi ihailin rakennuksen arkkitehtuuria, sisältä ja ulkoa. Rakennus vihittiin käyttöön 1913, ja se toimi aluksi Aleksanterin kimnaasina eli Helsingin venäläisenä poikakouluna. Helsingin yliopiston ja eläinmuseon tarpeisiin rakennus siirtyi 1920-luvulla.
Rakennus on jykevää kiviarkkitehtuuria, jossa on vaikutteita barokista. Tyyliä voi kutsua uusbarokiksi, joka näin selkeänä on harvinaista suomalaisessa arkkitehtuurissa. Tällainen rustiikki kiviarkkitehtuuri oli 1900-luvun alussa muodissa. On ehkä yllättävää, että tyyli kantautui Eurooppaan Amerikasta. Mutta selityksenä on, että Yhdysvaltoihin tyyli puolestaan rantautui eurooppalaisten keskiaikaisten kivilinnojen innoittamana.
Museon sisätilan portaikko on vaikuttava tila, joka ulottuu neljän kerroksen korkeuteen. Porraskaiteissa on balusterit eli päärynän muotoiset pylväät. Aihe oli suosittu barokin arkkitehtuurissa 1600- ja 1700-luvulla.
Millaista barokista inspiroitunutta esineistöä sitten liikkuu antiikkimarkkinoilla? Ei kovin paljon. Kertaustyyleihin luettava uusbarokki ei juuri esiintynyt ”puhtaana” vaan paljolti uusrenessanssivaikutteisena. Barokkityyli, joka tuli muotiin 1930-luvulla, näyttäytyi lähinnä ruokasalin kalusteissa. Mutta aina jotain löytää.
Tampereella toimivan Huutokauppa Annmari’sin (annmaris.fi) tuoreimassa huutokaupassa oli tarjolla Otto Roland Mellinin (mestarina Helsingissä 1860–1907) 1875 tekemä hopeinen hedelmäkulho., Mellin oli vasta 15-vuotias tehdessään kertaustyylisen kulhon barokkivaikutteineen. Kulhon lähtöhinta oli 500 euroa, mutta se jäi myymättä.
Lopuksi vielä pongaus antiikkiliikkeestä. Tämä komea ja käyttökelpoinen kalavati on Arabian tuotantoa 1800-luvun lopulta. Hyväkuntoisen vadin ja siihen kuuluvan irrallisen alusvadin hinta on 75 e helsinkiläisessä Old Times -liikkeessä (oldtimes.fi). Taas löytyi vanha esine, jossa on hinta-laatusuhde paikoillaan.
