Olen aina rakastanut Vappua. Se on jotenkin epäsuomalaisen hilpeä juhla. Vietämme sitä tippaleipiä ja munkkeja nauttien sekä Vappupäivänä Ullanlinnanmäellä tuttuja tervehtien sekä ystävien kanssa ravintolassa syöden. On jotenkin tuttua ja turvallista vuodesta toiseen noudattaa samaa kaavaa.
Toukokuun ensimmäisen ovat omineet sekä ylioppilaat että työväki, joten se on jopa jollain tavalla "kaikkien juhla". Entisajan ylioppilaiden juhlinnasta olen kertonut aiemassa blogissani.
Kuplivan iloista Vappua Sinulle lukijani!
Ullanlinna 1.5 .1950, kuvaaja Pekka Kyytinen, Finnan kuvakokoelmat.
Työväen vappujuhla lumi- ja räntäsateessa Kaisaniemen kentällä 1957. Keskellä Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) lippujen kantajia. Finna kuvakokoelmat
Helsinki, Runebergin esplanadi vuonna 1972 Hakli Kari, Valokuvaaja, Finna Helsingin Kaupunginmuseo.
Lapset vaativat päästä vapputorille.
Vappuna voi hullutella vaikka aurinkolaseilla
Mitä jos räväyttäisit vappuna ja pukeutuisit vintageen?
Kauniit kukat koristavat kodin.
Kuovin kankailla voisi kattaa kauniin vappupöydän.
Tapio Wirkkalan jälkiruokamaljat sopivat vappufiilikseen.